Pässin lihaa
Hannes Mäntyranta

Opettava Emu-prosessi
Vihreiden Emu-harkinnassa järki pääsi vallalle juuri oikealla hetkellä.
KYLLÄ-PUOLEN omituisin veto oli se tapa, millä päätös kytkettiin hallituksessa pysymiseen. Vaikka tällainen kytkentä olikin olemassa, se ei ollut mikään ulkopuolelta annettu ehto.
   Viime viikonlopun äänestys olisi saattanut vaikuttaa vihreiden hallituksessa olemiseen korkeintaan välillisesti. Pääministeri ei olisi tehnyt tuloksen johdosta mitään, vaikka se olisi ollut mikä – paitsi jos rahaliitto olisi hävinnyt erityisen selvin numeroin, mikä oli mahdotonta.
   Hallituksen kohtalo ratkaistaan eduskunnassa. Niukka ei rahaliitolle ei olisi kääntänyt eduskuntaryhmän enemmistöä rahaliittoa vastaan. Kun rahaliitolla muutenkin on vahva tuki eduskunnassa, miksi kukaan olisi osoittanut vihreille ovea, kun vaalitkin ovat jo niin lähellä?

Välillinen kytkös kuitenkin oli, mutta täysin omatekoinen. Kokoomus ja kumppanit olisivat nimittäin voineet niukan ein avulla tehdä vihreiden hallitustaipaleesta tosi kivisen.
   Paitsi että sitä mahdollisuutta ei olisi suotu. Niukan ein jälkeen Pekka Haavisto olisi "sataprosenttisen varmasti" pyytänyt eroa.
   Kytköksen todellista luonnetta kuitenkin esiteltiin perin säästeliäästi. Vaikutelmaksi jäi, että hallitustien katkaisisi jokin ylempi taho.

Sitäkin vastenmielisempää oli havaita jokseenkin järjestelmällistä haluttomuutta ottaa kyllä-puolen perusteita tosissaan: "Hallitus näyttää olevan toisille niin tärkeä, että he ovat sen takia valmiita kannattamaan rahaliittoakin."
   Toisin sanoen: yksikään väärin ajattelevassa enemmistössä oleva ei ole voinut päästä johtopäätöksiinsä omaa järkeään käyttämällä, vaan nimenomaan jättämällä sen käyttämättä, joko henkisestä tai materiaalisesta korruptiosta, laiskuudesta tai rahan vallasta.

Onneksi ratkaisevassa kokouksessa puhuttiin asiaa. Kaikkiaan keskustelu on ollut kunniaksi puoluetoiminnalle, mitä kansalaiset kuuleman mukaan väheksyvät. Kun ajattelee viimeisen puolentoista vuoden puheenvuoroja, voi jopa hämmästellä sitä valtaisaa perehtymisen vimmaa, mitä asiaa kohtaan on osoitettu.
   Kokouksessa sanottiin, että rahaliitto on riski, joka kannattaa ottaa. Menee se sitten syteen tai saveen, siitä ainakin voi olla varma, että joku senkin on ehtinyt ennustaa. o