Musiikkitalon taistossa kuulutettiin väliaika / Vihreä Lanka 11.6.1998

Musiikkitalon taistossa kuulutettiin väliaika
Sarianna Toivonen
MUSEOVIRASTO tarkisti toukokuussa kantaansa Mannerheimintien varrella sijaitsevien VR:n vanhojen makasiinien suojelusta. Virasto vaati makasiineja suojeltaviksi, koska Helsingin kaupunki ei vaikuta huomioivan niiden arvoa kaavoituksessa.
    Näillä näkymin ympäristöministeriö ei aja makasiinien suojelua. "Rakennuslaki on tässä yksiselitteinen, suojelun tulisi toteutua kaupungin kaavapäätöksellä. Ministeriön kanta olisi toinen, jos makasiinit olisivat rautatierakennusten suojeluohjelmassa tai jos niihin sisältyisi suojelun arvoista kiinteää sisustusta", ympäristöministeriön vanhempi hallitussihteeri Satu-Kaarina Virtala sanoo.
    Makasiinien kohtalosta on taisteltu vuoden vaihteesta, kun Helsingin kaupunginhallitus valitsi makasiinien tontin Sibelius-Akatemian, Radion Sinfoniaorkesterin ja Kaupunginorkesterin yhteisen musiikkitalon paikaksi. Opetusministeriössä hiottuun 400 miljoonan markan hintaiseen musiikkitaloon on tarkoitus tulla kaksi konserttisalia sekä musiikkitiedon keskus.

"Musiikkitalolla
ei ole kiire"

Museoviraston ulostulo makasiini-asiassa johti siihen, että musiikkitalosuunnitelman etenemiseen tulee ainakin muutaman kuukauden tuumaustauko. Kulttuuriministeri Claes Andersson (vas.) ei vienyt hanketta alkuperäisen suunnitelman mukaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyyn viime viikolla.
    "Ministeri katsoi, että asiasta ei vielä ole riittävää yksimielisyyttä. Koska Yleisradion hallintoneuvostokin on jättänyt asian pöydälle, musiikkitalohanke etenee valtion puolelta aikaisintaan elokuussa", opetusministeriön rakennusneuvos Aimo Murtomäki kertoo.
    Opetusministeriön työryhmissä musiikkitalolle suunniteltu valmistumisvuosi 2002 muuttui samalla hankkeen eturajaksi. "Musiikkitalolla ei ole mitään kiirettä. Se on kuitenkin selvää, että musiikkitalon suunnitelmat menevät kokonaan uusiksi, jos talolle ei löydy tonttia Töölönlahdelta", Murtomäki jatkaa.

"Väärät neliöt karsittiin"
Myös kaupungin osalta musiikkitalon on tarkoitus nytkähtää eteenpäin syksyllä. Silloin käydään musiikkitalon kaksivaiheisen arkkitehtikilpailun ensimmäinen osa. Siinä arkkitehdeilta pyydetään visioita siitä, mahtuuko musiikkitalo makasiinien tontille.
    Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen (sd.) mukaan konserttitaloa on karsittu ja sen kerrosalaksi on nyt tulossa 30 000 neliömetriä. Talo on lisäksi tarkoitus sijoittaa maan alle, niin että maan päälle jäisi rakennusta Finlandia-taloa vähemmän. Nykyisten makasiinirakennusten kerrosala on Kaupunginmuseon arvion mukaan alle 6000 neliötä.
    Makasiinien säilyttämistä ajavan Pro Makasiinit -ryhmän mielestä suunnitelmaa pienennettiin väärästä päästä. "Karsitut tilat olivat liiketiloja eli sellaisia, jotka olisivat hyödyttäneet kaikkia kaupunkilaisia. Kaupungin johto junttaa taloa arkkitehtikilpailujen avulla sellaiseksi kuin itse haluaa, vaikka demokraattisempaa olisi ollut viedä koko suunnitelma sellaisenaan kaupunginvaltuustoon", Tuomas Rantanen ryhmästä pahoittelee.
    Pro Makasiinit -liike kerää kesän aikana nimiä makasiinien suojelua ajavaan vetoomukseen muun muassa makasiineilla järjestettävillä kirpputoreilla.

"Töölönlahdella ei ole muita tontteja"
Todellista keskustelua musiikkitalon sijoittamisesta ei Rantasen mukaan ole käyty. "Töölönlahdella on ollut muitakin vaihtoehtoja musiikkitalon tontille, ja onhan Helsingissä myös täysin tyhjiä tontteja. Panee epäilyttämään sotkeeko musiikkitalon sijoittamista se, että kaupunginjohdolla ja Sanoma Osakeyhtiöllä olisi jo diili Sanomalle luvatun kakkostontin paikasta", Rantanen heittää.
    Apulaiskaupunginjohtaja Korpisen mukaan Sanoman tonttioptiossa ei ole mitään salaista. "Musiikkitalo ei mahtuisi Sanomille luvatulle 20 000 neliön optiolle. Lisäksi radanvarteen on tulossa Leppävaaran raide ja VR:n 15 000 neliön hotelli."
    "Töölönlahti on yhä luontevin paikka musiikkikeskukselle. Mikäli makasiinien tontti ei sovellu musiikkitalolle, niin sitten otetaan käyttöön isompi harppi ja Töölönlahden ulkopuoliset alueet", Korpinen jatkaa.

"Katajanokan
vankila kansalle"

Viime viikolla myös satakunta Suomalaisen yhteiskoulun lukiolaista osoitti mieltään makasiinien säilttämisen puolesta. "Makasiinit ovat nuorille tärkeä tila. Päättäjät yrittävät esittää musiikkitalon jo ratkaistuna asiana, vaikka aiheesta on olemassa vasta aiesopimus", Liina Ahonen Makasiinit nuorille -toimintaryhmästä sanoo.
    Helsingin vihreiden Otto Lehtipuu on puolestaan kyllästynyt siihen, että vain makasiinirakennusten seinien suojelusta vouhkataan.
    "Se mikä pitäisi suojella, on makasiinien puitteissa tapahtuva kansalaisten omaehtoinen ja vapaamuotoinen toiminta, kirpputorit, festivaalit ja muut tempaukset. Esimerkiksi Katajanokan vankila tai Lepakko voisivat käydä tällaisista tiloista. Ei kai keskustaa voida pyhittää pelkästään monumenteille ja liikerakennuksille", Lehtipuu sanoo.
    Opetusministeriön Murtomäen mukaan kansalaisten vapaamuotoiseen toimintaan voisi soveltaa suurkaupunkien mallia. "Makasiinien toimintaa voisi viedä vaikka Pitäjänmäkeen, onhan Pariisinkin kirpputori lähiössä. Kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että musiikkitaloa pelätään turhaan ja vastustetaan sellaista, mistä ei ole tietoa."

Hynttyyt yhteen?
Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen taas ehdottaa makasiinien toiminnalle tiloja esimerkiksi VR:n Pasilan konepajoilta. "On selvää, että yhtä keskeistä paikkaa kuin makasiinit ei ole. Yksi mahdollisuus on sekin, että edes makasiinien festivaalitoiminta jatkuisi osana uuden musiikkitalon toiminnallista konseptia."
    Makasiinien nykytoiminnan ja uuden musiikkitalon konsertti- ja harjoitustoiminnan osittainen yhdistäminen vastaisi tiettävästi myös Sibelius-Akatemian rehtori Lassi Rajamaan toiveita kansalle avoimesta ja läheisestä musiikkitalosta.
    Musiikkimakasiinien ajatus on tulevien arkkitehtikilpailujen sääntöjen ja kilpailuun osallistuvien arkkitehtien varassa. "Jos joku rämäpää arkkitehti esittää musiikkitaloon myös kansalaisten vapaamuotoisen toiminnan konseptia ja vielä vakuuttaa sen toimivaksi, niin voisihan se mennäkin läpi", Helsingin vihreiden Lehtipuu arvelee. o