Reilu vaatekauppa hivuttautuu Suomeen / Vihreä Lanka 14.5.1998

Reilu vaatekauppa hivuttautuu Suomeen
Lena Björklund
EUROOPPALAINEN Clean Clothes Campaign, kampanja kehitysmaissa valmistetuista tuotteista, on vihdoinkin rantautunut myös Suomeen. Monissa Euroopan maissa tuttu kampanja alkoi Hollannista vuonna 1989. Ruotsissa kampanja Rena kläder alkoi viime syksynä.
    Maailmankauppojen liitto on nyt tuonut vaatekampanjan Suomeen. Kampanjatoimistoa täällä ei vielä ole, mutta postikorttisarja sentään.
    Korteilla voi kysyä, mistä täällä myytävät vaatteet ovat kotoisin ja millaisissa työoloissa ne on tehty. Kaksi korttia lähetetään vaateliikkeille ja yksi vetoomuskorttina pääministeri Paavo Lipposelle. Neljäs postitetaan Maailmankauppojen liittoon tiedoksi siitä, että lähettäjä on osallistunut kampanjaan ja kannattaa sitä.

Ruotsalaisyrityksillä
on jo uudet ohjeet

Kampanja puhtaampien vaatteiden puolesta pyrkii luomaan kirjalliset eettiset toimintaohjeet eurooppalaisten vaateyritysten ja niiden alihankkijoiden välille. Menettelytapaohjeistosta halutaan väline, joka parantaa köyhemmän maailman vaatetusteollisuuden työoloja ja työntekijöiden asemaa.
    Vaatimukset toimintaohjeistoon on otettu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja Yhdistyneiden kansakuntien lasten oikeuksia koskevasta sopimuksesta sekä ihmisoikeuksien julistuksesta. Näiden sopimusten oikeutusta juuri kukaan ei kiellä, mutta niiden käytännön toteutus antaa yhä odottaa itseään.
    Ruotsalaiset Hennes & Mauritz, KappAhl, Lindex ja Indiska ovat jo työstäneet itselleen kampanjan suuntaisen toimintaohjeiston. Lindex sai ohjeensa valmiiksi jo viime vuoden alussa, KappAhl ja H&M vuoden lopulla. Indiskan pelisäännöt valmistuivat tänä vuonna. Kaikki paitsi Indiska toimivat myös Suomessa.
    Pelisäännöt eivät toteudu ennen kuin halpatyövoimasta tulee kalliimpaa ja ennen kuin Euroopassa maksetaan kehitysmaiden tuotannosta enemmän kuin tähän saakka.
     Tämä oli yksi keskeisimmistä viesteistä Tukholmassa viime viikolla järjestetyssä kaupankäynnin etiikkaa käsittelevässä seminaarissa. Siihen osallistui muun muassa ruotsalaisia vaatealan yrittäjiä, eettisen kaupankäynnin menetelmiä kehitteleviä ulkomaalaisia kansalaisjärjestöjä ja tutkijoita, jotka ovat selvittäneet vaatetusteollisuuden työoloja kolmannessa maailmassa.

Tehdaskäyntejä
tarkistuslista kädessä

Vaatekampanjassa ei haluta, että yhteys alihankkijaan katkeaa heti, kun eettisiä toimintaohjeita rikotaan. Ruotsalaiset vaateyritykset ovat ryhtyneet kirjaamaan eettiset ohjeet alihankintasopimuksiinsa, joten rikkomus sallisi kauppasuhteen katkaisun. Kampanja esittää kuitenkin toista mallia: kehitysmaan yrittäjän kanssa tehdään määräaikainen kehittämissuunnitelma.
    Joulun alla Ruotsin televisio esitti dokumentin joka paljasti, että H&M:n filippiiniläinen alihankkija käytti lapsityövoimaa. Tilanne oli tavattoman nolo, olihan yritys juuri esitellyt eettiset toimintaperiaatteensa.
    H&M:ssä ympäristöstä ja laadusta vastaava Ingrid Schullström matkustikin heti paikan päälle Filippiineille. Tapahtuma vauhditti myös valvontajärjestelmää: H&M:llä on nyt toistakymmentä päätoimista tarkastajaa.
    H&M:n kaikkien alihankkijoiden työolot pyritään tarkastamaan jo tämän vuoden aikana. Yritys on tuomittu epäonnistumaan: tarkastukset alkoivat maaliskuussa, ja alihankkijoita on toistatuhatta.
    Schullström pitää pelisääntöjen luomista hyvin myönteisenä.
    "Nyt kaikki tietävät mitä me kannatamme. Valvomme nykyään tehtaita tarkistuslista kädessä. Aiemmin tarkastus oli paljon yleisemmällä tasolla."

Riippumaton valvontaelin
on rakenteilla

Ruotsin vaatekampanjan vetäjä Katarina Bjurling arvostaa sitä, että yritykset ovat päässeet käyntiin. Seuraava vaihe on kehittää yhdessä riippumaton tarkastuselin. Siitä on jo käyty keskusteluja, ja yritykset ovat halukkaita yhteistyöhön. Mukaan tulee myös edustajia vaatetusalan järjestöistä, ammattiyhdistysliikkeestä ja kansalaisjärjestöistä.
    "Ei ole hyvä, että yritykset itse tarkastavat toimintansa", Bjurling perustelee. Valvonnan sitoutumattomuus takaa senkin, että tulokset saadaan laajempaan käyttöön.
    Bjurling uskoo, että jo ensi vuoden alussa on mahdollista tarkastaa joitakin pilottikohteita uudella valvontakoneistolla.
    Bjurling kuvaa tarkastuksen valtavuutta jo yhden vaateyrityksen kohdalla.
    "H&M:llä on 1 600 pääalihankkijaa ja niistä jokaisella yhdestä kahteenkymmeneenviiteen alihankkijaa."
    Ruotsin vaatekampanja julkaisi toukokuussa kehitysyhteistyöosasto Sidan tuella raportin eettisistä toimintaohjeista ja riippumattomasta valvonnasta. Raportissa on esimerkkejä eri puolilta maailmaa, ja siinä tarkastellaan eri järjestelmien toimivuutta ja puutteita.

Vaatekampanja
painosti ohjeisiin

H&M:stä on myönnetty, ettei yritys olisi ilman vaatekampanjaa työstänyt eettisiä toimintaohjeitaan. Bjurling pitää yritysten ohjeita "vahvoina", mutta vielä ne ovat kaukana vaatekampanjan kriteereistä. Esimerkiksi kampanjan ohjeiston mukaisia tukiohjelmia yrityksillä ei kuitenkaan ole. Muutenkin ohjeiston täyttämisessä riittää vielä työtä.
    "Yhdelläkään yrityksellä ei ole kampanjan vaatimia työviikkotunteja. Lindexillä esimerkiksi on ohjeissa 60-tuntinen työviikko. Työntekijää voidaan pyytää työskentelemään sitäkin enemmän", Bjurling kertoo.
    Eettisistä toimintaohjeista on äskettäin sovittu myös Euroopan unionissa, jossa työnantajien ja työntekijöiden järjestöt ovat allekirjoittaneet asiasta sopimuksen. Suomessa toimintaohjeet kirjattiin viime talvena tekstiili- ja vaatetustyöväen liiton solmimaan työehtosopimukseen.
    Kauppaketjuista ainakin Keskossa ollaan jo listaamassa eettisiä periaatteita. Ruotsissa niitä tekee parhaillaan Konsum. o

Vaatekampanjan postikortteja saa maailmankaupoista.
Ruotsin vaatekampanja:
info@renakläder.org ja
www.fairtradecenter.a.se
H&M (Code of Conduct): www.hm.com

Vaatekampanjan kriteerit

  • Pakkotyön kielto
  • Syrjintäsuoja
  • Lapsityön kielto
  • Järjestäytymisvapaus ja oikeus työehtosopimuksiin
  • Elämiseen riittävä palkka
  • Viikkotyöaika: ei yli 48 tuntia. Vähintään yksi vapaapäivä. Ylityö on vapaaehtoista, ja siitä on saatava erityiskorvaus.
  • Työympäristön on oltava turvallinen ja terveellinen
  • Työsuhteissa tulee pyrkiä sopimuksiin, joilla työnantaja ei välty noudattamasta työlainsäädäntöä