Kaupan suuryksikköjen rakentamista on ohjattava / Vihreä Lanka 14.5.1998

Kaupan suuryksikköjen rakentamista
on ohjattava

Asialla
Tiina Oksala-Leino on Erikoiskaupan Liiton toimitusjohtaja. Keskusjärjestö edustaa 16 erikoiskaupan toimialaa, kuten tekstiili-, kenkä- ja kirjakauppaa.
Tiina Oksala-Leino
ERIKOISKAUPPA on huolissaan kehityksestä, joka on heikentänyt kaupunkien ja kuntien keskustoja parhaina kauppapaikkoina. Kaupan palvelut ovat kuluttajille keskeinen syy hakeutua keskustaan. Keskusta tarjoaa niin kuluttajille kuin erikoiskaupallekin hyvän saavutettavuuden. Asioiminen keskustassa on helppoa myös autottomille.
    Kuluttajien kannalta on tärkeää, että erikoiskauppa pystyy toimimaan keskustassa riittävässä laajuudessa, sillä vain näin turvataan kuluttajille hyödykkeiden monipuolinen valikoima ja asiantunteva palvelu. Keskustan vetovoima on suoraan riippuvainen erikoiskaupan ja muiden palveluiden tarjonnan määrästä, kiinnostavuudesta ja tasosta.
    Vuosikymmenen alun lamavuosina rakennettiin kaupan alalla lähinnnä suuryksikköjä. Ainoina uudistajina ne pystyivät tarjoamaan kuluttajille jotakin uutta. Samaan aikaan vallalla ollut säästäväisyyshenki edesauttoi automarketteja valloittamaan markkinoita. Erikoiskaupalle tämä merkitsi toiminnan kannattavuuden heikkenemistä ja samalla myös keskustojen tarjonnan köyhtymistä. Suomen kauppaverkko onkin väestön määrään suhteutettuna Euroopan harvimpia, ja suuryksiköiden suhteellinen osuus kaupoista muuhun Eurooppaan verrattuna on suuri.

Palveluita pitää kehittää
pitkäjännitteisesti

Erikoiskaupan Liiton näkemyksen mukaan kaupunki- ja kuntasuunnittelussa on palvelurakenteen kehittämiselle asetettava pitkän aikavälin tavoitteet, joista tulee myös pitää kiinni.
    Palvelukeskittymien nopea muutos ja uusien keskittymien hallitsematon rakentaminen ei ole kaupan palveluverkon kehittymisen kannalta järkevää.
    Tavoitteena tulee olla niin kauppaa kuin kuluttajaakin palveleva tasapainoinen palveluverkko, jollainen syntyy kehittämällä kaupunki- ja kuntakeskuksia ja niiden palveluita täydentäviä alakeskuksia.
    Yhden yrityksen tai kiinteistön varaan rakentuvat keskukset eivät ole toimivaan kilpailuun ja valinnaisuuteen perustuvan yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Kuntien tuleekin tarvittaessa seutukunnallisella yhteistyöllä saada tällaiset keskukset aina riittävän monipuolisiksi kaavoituksen ja keskusten oikean mitoituksen avulla.

Taistelu markkinoista
ohjaa kaupan rakennetta

Erikoiskaupan Liitto katsoo, että kaupan suuryksiköt on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava keskustaan tai sen välittömään läheisyyteen. Tutkimustenkin mukaan keskustaan sijoitettu kaupan suuryksikkö on kokonaisvaikutuksiltaan edullisempi kuin taajaman ulkopuolelle rakennettu.
    Vähittäiskaupan työnjaon kannalta oikein mitoitettuina keskustojen ulkopuolisetkin päivittäistavarakaupan suuryksiköt voivat olla tarkoituksenmukaisia, mikäli niiden sijainti ei vähennä keskustan vetovoimaa ostospaikkana. Suuryksiköiden rakentamista keskustojen ulkopuolelle ei tule kuitenkaan edistää markkinoiden kokoon nähden ylisuurilla rakennusoikeuksilla.
    Erikoiskaupan Liiton näkemyksen mukaan kaupan palveluverkon muodostumista ohjaa tällä hetkellä osaltaan keskusliikkeiden markkinaosuustaistelu.
    Kaupan palvelut ovat kuitenkin yhteiskunnalle tärkeitä peruspalveluja, joiden tulisi olla kohtuudella kaikkien kansalaisten saatavissa. Kaupunkien palveluverkkoa tuleekin kehittää kuntien ja kaupan eri osapuolten sekä muiden tahojen yhteistyönä.

Ryhmä ajaa hyviä
kauppapalveluja

Yhdyskuntasuunnittelun tavoitteena tulee olla hyvä elinympäristö, elävät keskustat sekä maaseudun ja haja-asutusalueen kaupan ja palvelujen turvaaminen. Tämä lähtökohta on myötävaikuttanut niin sanotun "Hyvien kauppapalvelujen puolesta" -ryhmän spontaaniin perustamiseen muutama kuukausi sitten.
    Ryhmässä on mukana enemmistö Suomen kauppiasyrittäjistä ja laajoja kansalaispiirejä kokoava monipuolinen joukko kaupan sidosryhmiin kuuluvia yhteisöjä. Yhteenliittymä on poikkeuksellinen Suomessa. Sen tavoite on ajaa kaupan palveluverkon kehittämistä suunnitelmallisesti muun muassa ohjaamalla kaupan suuryksikköjen rakentamista.
    Ryhmä on koonnut tietoja rakenteilla ja suunnitteilla olevista suuryksikköhankkeista. Julkisesti tiedossa olevia hankkeita on lähes 130 kappaletta, joista yli 70 tapauksessa kyseessä on vähintään 2500 neliömetrin hypermarket. Hankkeiden yhteenlaskettu kerrospinta-ala on noin miljoona neliömetriä. Hankkeiden toteutuminen merkitsisi kaupan suuryksikköjen lukumäärän ja pinta-alan lähes kaksinkertaistumista.

Lain erillisuudistus
pitää tehdä pikaisesti

Rakennuslakitoimikunta jätti vuoden alussa yksimielisen mietintönsä ympäristöministeri Pekka Haavistolle ja hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle aivan lähiaikoina.
    Rakennuslakitoimikunnan ehdottamaan uuteen rakennuslakiin on sisällytetty säännösehdotukset myös kaupan suuryksikköjen rakentamisen ohjaamisesta monien Länsi-Euroopan maiden tapaan.
    Koska kokonaisuudistus voi tulla voimaan vasta aikaisintaan vuoden 2000 alusta, suuryksikköjä koskeva uudistus on toteutettava pikaisesti erillismuutoksena. Tätä edellyttää kaupan suuryksikköjen rakentamisen jatkuvasti kiihtyvä tahti.
    Ryhmä korostaa, ettei kaupan suuryksikköjen rakentamisen ohjaus lopettaisi niiden rakentamista. Suuryksikköjen (vähimmäispinta-ala 1500 kerrosneliötä) rakentaminen edellyttäisi kuitenkin nykyistä parempaa vaikutusten selvittämistä.
    Kaupan suuryksikön voisi rakentaa keskusta-alueen ulkopuolelle vain rakennuspaikalle, joka on asemakaavassa osoitettu tätä varten. Myös poikkeuslupien myöntämistä niille rajoitettaisiin. Suuryksikköjen vaikutusten perusteellisella selvittämisellä ehkäistään osaltaan alueellisten monopolien syntymistä ja edistetään siten todellisen kilpailun ja sitä kautta kuluttajan valinnanmahdollisuuksien säilymistä.

Erikoiskauppa teki
aloitteen yhteistyöstä

Erikoiskaupan Liitto on myötävaikuttanut yhdyskuntasuunnitteluun kunnissa myös tekemällä aloitteen valtakunnallisen keskustojen kehittämistä ajavan Elävä Kaupunkikeskusta -yhdistyksen perustamiseksi. Tämän kaikkia keskustasuunnittelusta kiinnostuneita tahoja – muun muassa kaupunkeja ja kuntia, kiinteistöjä, kauppaa sekä muita palveluja – edustavan yhdistyksen toiminta alkoi vuodenvaihteessa.
    Hyvien kauppapalvelujen puolesta -ryhmän jäseniä ovat yrittäjäjärjestöt Erikoiskaupan Liitto, Suomen Kyläkauppayhdistys ja Suomen Yrittäjät. Lisäksi mukana ovat Kaupanalan esimiesliitto, Kuluttajat-Konsumenterna, Liikealan Ammattiliitto Liikenneliitto, Maan ystävät, NYTKIS-naisjärjestöt yhteistyössä sekä Suomen Luonnonsuojeluliitto. o