Kirjeitä ja keskustelua / Vihreä Lanka 7.5.1998

Kirjeet
Tekeekö mieli sanoa? Kirjoita Lankaan, mutta lyhyesti. Tarvittessa toimitus lyhentää tekstiä. Nimimerkkikirjoituksia emme mielellämme julkaise.
Osoite: Eerikink. 27, 00180 Helsinki
Fax: (09) 693 3056
Sähköposti: lanka@vihrealanka.fi
Arvotyhjiö nakertaa kulttuurin perustaa

Globalisaatio vie kohti
mietteliästä hämärää.


Kulttuurimme on ajautunut arvotyhjiöön, yleisesti tunnustetun arvo- ja normijärjestelmän murenemiseen, joka on keskeinen syy ajallemme ominaiseen hämmennykseen ja epävarmuuteen. Arvotyhjiö taas avaa ovet moraalin rappeutumiselle, häikäilemättömälle itsekkyydelle ja oman voiton tavoittelulle.
    Mikään ei tällä hetkellä kerro tilanteesta yhtä selvästi kuin rajattoman talouden lumous ja sen aiheuttama perinteisten yhteiskunta- ja talousrakenteiden tuho. Talouden ylivalta tekee tyhjäksi kansallisvaltioiden parhaat pyrkimykset, demokraattisen hallinnon ja ihmisoikeuksien toteutumisen.
    Aikakaudessamme näkyy samoja lakastumisen ja taantumisen merkkejä, joita oli näkyvissä Rooman valtakunnassa ennen sen perikatoa. Alkavaa ajanjaksoa voi nimittää mietteliään hämärän ajanjaksoksi.
    Aikamme aatteettomuus on avuttomuutta. Mutta kuka aatteellista kokonaisuutta enää hakee tai hallitsee? Vain osat ovat konkreettisia, kokonaisuus utopiaa. Nykyinen dynamiikka ylikuormittaa ilmeisesti kaikkia – ei ainoastaan tavallisia kansalaisia, vaan myös haavoittumattomilta näyttäviä globaalin pelin pelaajia.
    Globaalin integraation järjestelmävirhe on nähtävissä kaikilla tasoilla; tavarat ja pääomat tulvivat vapaasti yli rajojen, mutta säännöt ja valvonta toimivat kansallisella tasolla.
    Talous syö politiikkaa. Autoritäärinen valtio on vastaus politiikan voimattomuuteen talouden edessä.
    Välttämätön vastastrategia on kansainvälinen yhteistyö. Kuinka suurta määrää markkinavoimia talous kestää?
    Markkinat + demokratia oli menestyksekäs kaava, joka pakotti lopulta idän puoluediktatuurin polvilleen.
    Demokraattinen yhteiskunta on vakaa ainoastaan silloin, kun äänestäjät voivat luottaa siihen että kaikkien oikeudet ja intressit otetaan huomioon, ei vain niiden, jotka ovat taloudellisesti ylempänä.
    Ainoastaan yhtenäinen Eurooppa pystyy toteuttamaan uusia tasa-arvon ja ekologisen uudistamisen sääntöjä globaalikapitalismissa. Valittavana on kaksi tietä: demokraattinen, joka juontaa juurensa vuoden 1789 Pariiisiin, ja totalitaarinen, joka voitti Berliinissä vuonna 1933. Mikäli emme jätä suunnan määritystä uusoikeistolle tietä raivaavien markkinautopisteille, huomaamme, että Eurooppa voi paremmin!

Reijo Ollikainen,
Jännevirta



Niukkuutta on jaettava oikeudenmukaisesti
Riikka Walta on vastineestaan (
VL 23.4.) päätellen käsittänyt väärin niin eduskuntaryhmien puheenjohtajien kuin minunkin kirjoitukseni (VL 9.4.). Tarkoituksena ei ollut kenenkään syyllistäminen vaan se, että uuden toimeentulotukilain myötä uudistettavissa ohjeissa otettaisiin huomioon lain henki nykyistä selkeämmin.
    Sosiaalilautakunnan jäsenen Sirpa Puhakan (VL 30.4.) väitettä lain ylitulkinnasta on vaikea ymmärtää. Hän on itse jäsenenä Helsingin sosiaalilautakunnassa, jossa päätettiin tarkentaa uusia toimeentulotuen ohjeita.
    Kirjoituksessani hyvänä pitämäni sosiaalilautakunnan päätöksen taustalla ei ole lainsäädännön sisällöllinen muutos tai varsinainen ehtojen kiristäminen. Niin vanhojen säädösten kuin uudenkin lain mukaan toimeentulotuen myöntämisessä huomioidaan kaikki käytettävissä olevat tulot, myös vanhempien myöntämät vapaaehtoiset avustukset.
    Uusien väärinkäsitysten välttämiseksi korostan, että kysymys on enemmänkin käytettävissä olevien tulojen huomioimisesta kuin vanhempien elatusvelvollisuudesta. Ellei nuori toimeentulonhakija saa elatusta vahemmiltaan, hänellä on muiden edellytysten täyttyessä luonnollisesti oikeus toimeentulotukeen.
    Kaikkien kannalta on hyvä, että käydään keskustelua niukkojen resurssien oikeudenmukaisesta kohdentamisesta. Tämä siksi, että juuri ne, jotka viimesijaista toimeentulotukea tarvitsevat, sitä myös saisivat ja että resursseja riittäisi yhtä lailla sosiaalityöhönkin. Tämä ei ole sulje pois sitä, päinvastoin kuin Puhakka väitti, että samalla toimeentulotuen varassa olevia kannustetaan ja ohjataan omille jaloilleen.
    Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, jonka myöntämisessä on kohdeltava kaikkia tasapuolisesti. Sosiaalilautakunnan ehdottama tarkennus Helsingin toimeentulotukiohjeissa palvelee näiden tavoitteiden toteutumista.

Sari Sarkomaa (kok.),
kaupunginvaltuutettu, Helsinki



Oikaisu
Edellisessä numerossa (VL 30.4.) ollesta, Vihreän Langan 15-vuotisseminaarista kertovasta artikkelista oli juhlahumussa pudonnut kirjoittajan nimi pois. Jutun kirjoitti Jyri Tyynelä.