Hullut päivät
Terhi Brusin

Tonttujen Eurooppa
Kevät on eurotontun kulta-aikaa.

TÄRKEITÄ ASIOITA saa miettiä ihan tarpeeksi, ja siksi vieraassa maassa asumisen ehdottoman hauska puoli on kaikenlaisten tapojen ja puheenparsien sukulaisuuksien ja erojen pohtiminen.
    Ajatellaan vaikka tonttuja: Siinä missä suomalaiskollegat hipsuttelevat ikkunoiden takana joulun alla, rynnistää etelämpänä säiden lämmetessä kokonainen punalakkien armeija pihoille ja puutarhoihin. Puutarhatonttuun – populaatio Saksassa 30 miljoonaa – voi törmätä kaikkialla, missä vähänkin vihertää. Omimmillaan tämä ikuisesti hymyilevä hahmo on pikkutarkasti hoidetuilla pihoilla, mutta se viihtyy myös siirtolapuutarhoissa ja jopa parvekelaatikoissa. Erityisen edustavan satapäisen joukon tapasin suuren puutarhatarvikekaupan näyteikkunassa.
    Eurotonttu ei piilottele itseään, vaan asettuu ihailtavaksi koko väriloistossaan. Aito yksilö on valmistettu savesta, ja sillä on punainen hiippalakki ja vihreä esiliina entisajan kaivostyöläisten mallin mukaan.
    Aito tonttu on kallis. Puolan rajaseutujen toreilla kaupataan halpoja muoviveljiä, mutta 98 prosenttia maailman puutarhatontuista syntyy Saksassa. Uudet tuulet ovat tuoneet tontuille poliitikkojen ja muiden julkimoiden kasvoja.
    Naistonttuja on turha etsiä. Venäläisten mukaan tonttu pitää vaimonsa piilossa, saksalaiset taas uskovat enemmän neitseelliseen syntymään omenasta. Tätä ja muitakin kysymyksiä pohtii nanologia-niminen tieteenhaara. Puutarhaa suojelevien ja somistavien tonttujen perinteen arvellaan syntyneen Italiassa viitisensataa vuotta sitten, ja kulkeutuneen sikäläisten aatelisten kautta eteenpäin. Varsinaiseen kukoistukseen tontun nosti porvarillisen keskiluokan synty.
    Itä-Saksassa tontut olivat vuosikausia kiellettyjä, ja oikeusjututkaan tonttujen tiimoilta eivät ole tuntemattomia. Sveitsissä toimii kansainvälinen yhdistys puutarhatonttujen suojelemiseksi. Ranskassa taas ilmestyi viime vuonna vapautusliike, joka vei tontut puutarhasta metsään.
    Itse asiassa puutarhatontuissa ovat sekoittuneet tontut ja kääpiöt. Suomalaistontun sukulainen Heinzelmännchen on huomaamaton pikku apuri, joka on antanut nimensä opiskelijoiden työnvälitystoimistolle. Puutarhatonttu eli Gartenzwerg taas muistuttaa enmmän Lumikin kumppaneita. Joulun kanssa ei kummallakaan ole mitään tekemistä. o

Terhi Brusin on berliiniläinen vapaa toimittaja.