Vihreät energiamallit / Vihreä Lanka 7.5.1998

Vihreät energiamallit karsivat päästöjä ja työttömyyttä
Lena Björklund
TUTKIJA Jyrki Luukkanen esitteli viime viikolla pidetyssä vihreiden järjestämässä energiaseminaarissa kolme mallia tulevaisuuden energiankulutukselle. Kolme päämallia sisältyi myös kauppa- ja teollisuusministeriön taannoiseen tulevaisuudennäkymään Energiatalous 2025. Silti mallien väliset erot ovat huimat: Tampereen yliopistossa laadituissa skenaarioissa Kiotossa sovitut päästövähennykset saavutetaan helposti ja työttömyyskin putoaa siedettäviin lukemiin.

Kioton tavoite voidaan
saavuttaa jo vuonna 2003

Kauppa- ja teollisuusministeriön mallit perustuvat kaikki samaan tuotantorakenteeseen. Tampereen yliopiston aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitoksella erikoistutkijana työskentelevän Luukkasen esittelemissä malleissa vaihtelivat myös rakenteet. Näin hän osoitti, miten paljon tuotantorakenne itse asiassa vaikuttaa päästöihin ja energiankulutukseen.
    Seminaarissa tarkasteltiin energiantuotannon vaikutuksia ilmastonmuutokseen sen tosiasian valossa, että kasvihuonepäästöistä on Kioton sopimuksen myötä tullut osa Suomen EU-politiikkaa. Luukkanen havainnollisti, että Suomi voisi saavuttaa hiilidioksidipäästöissä vuoden 1990 tason jo vuonna 2003. Siitä päästöt vain putoaisivat: vuonna 2030 ne olisivat jo 24 prosenttia vuoden 1990 tasoa alemmat.
    Näin kävisi, jos valittaisiin Tampereen yliopiston maakaasu ja puu -skenaario. Sen myötä myös työttömyys putoaisi kuuteen prosenttiin.

Työttömyys pohjalukemiin
Samanlainen olisi päästökehitys ekologiseksi verouudistukseksi nimetyssä mallissa. Siinä lievennettäisiin työn verotusta asteittain ja energiaverotusta kiristettäisiin – kuten maakaasu ja puu -mallissakin – mikä nostaisi polttoaineiden hintaa ja vaikuttaisi energian käyttöä vähentävästi. Samalla energiaintensiivisten sektorien kasvu hidastuisi.
    Työvoimavaltainen ala sen sijaan kukoistaisi työvoimakustannusten alennettua. Työttömyys putoaisi ekologisessa verouudistusmallissa kahteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Ydinvoima ei leikkaa
edes työttömyyttä

Ydinvoimamallin lähtökohtana oli vientiteollisuuden kilpailukyky ja sen tukeminen. Malli osoittautui Luukkasen tarkastelussa monin tavoin huonoksi. Sillä ei päästäisi Kioton tavoitteisiin, vaikka rakennettaisiin 2000 megawattia ydinvoimaa.
    Työllisyyden kannalta ydinvoimaskenaario oli selvästi huonoin vaihtoehto.
    "Se johtuu toisaalta siitä, että kasvu mallissa painottuu vähän työllistäviin teollisuussektoreihin ja toisaalta siitä, että työvoimaintensiteetti eri sektoreilla pienenee nopeammin kuin sektorin jalostusarvon kasvu, mikä johtuu työvoimakustannusten lievästä kasvusta", Luukkanen selitti.
    Ydinvoimamallissa ei lisätä energian verotusta eikä vähennetä työvoimaverotusta, joten työvoimakustannusten kasvu vähentää työllisyyden yleistä kehitystä.
    "Skenaario osoittaa, että suuntautuminen vähän työllistävään energiaintensiiviseen teollisuuteen ei ole ratkaisu sen paremmin työllisyys- kuin päästöongelmaankaan", Luukkanen korosti. Välttääkseen tuohivirsukulttuurin edustajaksi leimautumisen Luukkanen on rakentanut kaikki mallinsa sille, että energiankulutus tulevaisuudessakin kasvaa.

Sähkö verolle
Luukkanen esitti neljännenkin mallin: "kunnon" vero myös sähköntuotannolle ja tuki uusiutuvalle energialle. Malliin kuuluisi työn verotuksen alentaminen ekologisen verouudistuksen tapaan.
    Sähköntuotannon verottamista Luukkanen pitää ensiarvoisen tärkeänä, jotta yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon asema saadaan riittävän hyväksi ja tavoitteisiin päästään. "Viime vuoden alusta mentiin huonoon suuntaan", hän kommentoi hallituksen päätöstä poistaa sähköntuotannon vero.
    Luukkasen mukaan on kaksi vaihtoehtoa. Joko määrätään kaikelle sähköntuotannolle ja -tuonnille riittävän korkea vero ja tuetaan uudistuvalla energialla tuotettua sähköä reilusti, sillä sitä ei kiellä mikään. Tai sitten valitaan vanhan verojärjestelmän kaltainen verorakenne: edellytetään, että sähkön tuoja osoittaa millä tavoin tuontisähkö on tuotettu ja maksaa siitä taulukon mukaisen veron.

"Energiavero-ohjelma
hallitusneuvotteluihin"

Energiaseminaaria vetänyt Vihreän liiton puheenjohtaja Satu Hassi piti uusiutumattoman energian hinnan nostamista energiaverojen avulla tehokkaana tapana edistää energian säästöä ja kansantalouden teknologista uudistumista. Silti niin yksittäinen ihminen kuin yrityskin tarvitsee etukäteen tiedon energian hinnan kehityksestä, jotta tulevaisuutta voidaan suunnitella etukäteen. On siis laadittava ohjelma energiaverojen tulevasta kehittämisestä, Hassi edellytti.
    "On asetettava työryhmä valmistelemaan energiaverotuksen kymmenen vuoden kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on paitsi energian säästö, myös kulutuksen suuntaaminen uusiutumattomista uusiutuviin energiavaroihin. Työryhmään tulee ottaa mukaan yliopistotasoisen ympäristötalouden asiantuntemuksen edustus. Työryhmän ehdotuksen tulee olla käytettävissä seuraavissa hallitusneuvotteluissa", Hassi painotti. o