Perustulo houkuttaa remonttiin / Vihreä Lanka 9.4.1998

Perustulo houkuttaa remonttiin
Päivi Sihvola
VIISI PERUSTULON asiantuntijaa vertaili mallejaan lauantaina Helsingissä vihreiden kuntapäivien yhteydessä järjestetyssä foorumissa. Jos Maria Kaisa Aula (kesk.), Jan Otto Andersson (vas.), Mikko Naukkarinen (nuors.) ja Osmo Soininvaaara (vihr.) saisivat yksin päättää, niin eri puolueiden malleista voisi löytyä myös riittävästi yhteistä pohjaa poliittiselle sovulle. Paneelikeskusteluun otti osaa myös Kati Peltola, joka on kehittänyt omaa veromalliaan hiukan toisesta lähtökohdasta kuin muut.
    Kaikki neljän puolueen edustajat alleviivasivat sitä, että omat ratkaisuesitykset eivät ole kiveen hakattuja, vaan että eri mallien yhdistelemiselle ja hiomiselle on tilaa.
    "Monipuoluejärjestelmässä kannattaa keskittyä siihen, mistä ollaan samaa mieltä", korosti Soininvaara. Aula kannatti parlamentaarisen toimikunnan asettamista pohtimaan hyvinvointivaltion tulevaisuutta
    "Ennakoin, että tulevissa hallitusneuvotteluissa on edessä valinta leikkauslinjan ja uudistuslinjan välillä. Uusien mallien etsimistä ei saisi jättää muutaman päivän ja yön neuvotteluihin", hän painotti.
    Keskustan oma malli tarkentuu syksyyn mennessä, Aula lupasi.
    Kaksi oli lauantaisesta foorumista kuitenkin poissa, nimittäin sosialidemokraatit ja kokoomus, joista kumpikaan ei ole innostunut perustulosta. Ainakin toinen puolueista sanoo kuitenkin painavan sanansa seuraavaan hallitusohjelmaan.

Automaattinen vai vastikkeellinen tulo?
Perustulosta, kansalaistulosta ja negatiivisesta tuloverosta ei ole suurta kiistaa, ellei sellaiseksi katsota käsitteiden kirjavuutta. Kyse on siis rahasta (1300–1500 markkaa kuussa), jonka kansalainen saa vastikkeettomasti. Andersson soisi summan olevan suurempi, mutta ei itsekään pidä korotuksen tavoittelemista poliittisesti realistisena.
    Missään mallissa kuukausittain saatava raha ei yksin riittäisi elämiseen. Siksi se ei ole entistä suurempi korvaus joutilaisuudesta, kuten Soininvaara muistutti.
    Aula kuitenkin epäröi automaattista rahanjakoa. Hän pohtii, pitäisikö perustuloa sittenkin erikseen hakea. "Sen voisi saada, jos voi perustella tarpeen esimerkiksi lasten- tai vanhustenhoidolla."
    Tässä tullaan lähelle muiden mallien kansalaistyön käsitettä. Se sisältyy niin vasemmistoliiton, nuorsuomalaisten, vihreiden kuin Peltolankin ratkaisuihin. On kuitenkin hyvin erilaisia näkemyksiä, mitä tämä työ voisi olla ja kenellä sitä on oikeus tai velvollisuus järjestää.

Kunta työllistää – tai sitten ei
Peltola eroaa muista perustulon esittäjistä siinäkin, että hän velvoittaisi kunnat järjestämään työttömille töitä neljän kuukauden työttömyyden jälkeen. Tämä oikeus ja velvollisuus olisi vain kunnilla, ei esimerkiksi järjestöillä tai väljästi määritellyllä kolmannella sektorilla. Työsuhteen ehdot olisivat samat kuin toimialalla muutenkin.
    Peltolalta kysyttiin, löytyykö kunnista riittävästi järkevää tekemistä. "Kunnan kannattaa teettää sellaista, että saa rahoilleen parhaan vastineen", Peltola vastasi.
    Naukkarinen on täysin tosilla linjoilla: kansalaistyötä ei olisi pakko ottaa vastaan. Nuorsuomalaisten mallissa kansalaistyön luonne näyttääkin enemmän harrastelulta. Tosin siinäkin tullaan paikoin lähelle kolmannen sektorin työllistämistä, jota muutkin panelistit puntaroivat. Työkseen ihmiset voisivat siis auttaa vanhuksia kauppareissujen tekemisessä tai hoitaa ympäristöä.
    Andersson linjasi, että kansalaistyöllä ja julkisen sektorin työllä pitää olla ero. "On paljon hyvää ja järkevää työtä, joka ei sovellu markkinoiden ohjaukseen ja sellaista, joka ei sovellu julkiselle sektorille."

Köyhällekin kiilto silmiin
Panelistit olivat valmiita hyväksymään tietyn määrän tuloja, joista ei tarvitse maksaa veroja. Tulohaarukkakin pysyi pienenä: 3000–4000 markkaa. Erimielisyydet alkavat siitä, mitä verotukselle tapahtuu tämän rajan ylittymisen jälkeen.
    Mikko Naukkarinen korosti, että nuorsuomalaiset eivät halua tasata tuloja voimakkaasti, he haluavat kannustaa tienaamaan. "Myös pienituloisten pitää voida kiilto silmissä ajatella: minäkin voin rikastua työllä."
    Tasaavaa verotusta Naukkarinen kritsoi siitä, että "se kannustaa vain tekemään työtä pimeästi". Soininvaaran mukaan alhainen marginaalivero taas johtaa "hyvin epäsosiaaliseen järjestelmään".

Yritysten verotus rankaisee työtä
Peltolan mallin keskeinen piirre on se, että sosiaalivakuutusten rahoitus tehtäisiin yrityksissä arvonlisäpohjaiseksi. Näin päästäisiin Peltolan mukaan eroon siitä, että verotus rankaisee niitä yrityksiä, jotka työllistävät, ja palkitsee niitä jotka irtisanovat.
    "Perustulokeskustelun ongelma on se, että siinä ei puututa verotuksen rakenteeseen", kritisoi Peltola.
    Andersson puolestaan pohti, että perustulo helpottaisi sosiaalivakuutuksen kehittämistä 'post-fordilaiseen' yhteiskuntaan sopivaksi.
    "Sosiaalivakuutuksen tarkoitus on pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa ollut tasata tuloeroja. Jos perustulo hoitaisi tämän tasaamisen, voisi vakuutus jäädä pelkäksi vakuutukseksi."
    Anderssonin mukaan perustulo edistäisi myös työn jakamista. Hän arvioi, että tällainen paketti olisi helpompi hyväksyä ammattiyhdistysliikkeen piirissä. o

Näistä on eniten yksimielisyyttä:
1. Sama analyysi ongelmasta: nykyinen sosiaaliturva ei palvele enää kansalaisia. Säästösyistäkin nykyjärjestelmä menee joko konkurssiin tai remonttiin.
2. Nyt on korkea aika valmistella mallia eduskuntavaaleja ja hallitusneuvotteluja ajatellen, jotta leikkauslinja ei olisi ainoa ratkaisu. Yhteistä pohjaa on riittävästi jatkoneuvotteluille.
3. Työttömyyden ratkaisu on avainkysymys.
4. Perustulo, kansalaistulo tai negatiivisen tulonveron kautta saatava tulo on mallin ydinosa. Se ei kuitenkaan yksin riittäisi elämiseen (suuruusluokka 1300–1500 mk/kk).
5. Verottamattoman tulon raja noin 3000–4000 markkaa.
6. Kansalaistyötä niille, jotka eivät muuten työllisty. Tästä työstä saatava (kansalais)palkka tai muun niminen vastikkeellinen osa riittäisi yhdessä perustulon kanssa elämiseen.
7. Erilaisia syyperusteisisa tukia tarvitaan edelleen (esimerkiksi sairaustapauksissa).
8. Uusi malli ei saa lisätä valtion menoja.
Näissä asioissa mielipiteet eroavat eniten:
1.Kumpi on tärkeämpi: se, että verotus tasaa tuloeroja vai että se kannustaa tienaamaan lisää? Marginaaliveroasteen määrittely.
2. Millaista kansalaistyötä ihmisillä voidaan teettää? Kuka sitä saa teettää? Onko siihen pakko osallistua?