Turkistarhaajat rikkovat lakia / Vihreä Lanka 2.4.1998

Turkistarhaajat
rikkovat lakia

Sarianna Toivonen
PARI VIIKKOA SITTEN Länsi-Suomen läänineläinlääkäri julkisti tarkastusraportin läänin turkistarhojen oloista. Läänin alueella sijaitsee yli 90 prosenttia Suomen turkistarhoista.
    Raportin mukaan turkistarhojen eläinsuojelutilanne on kuluvan talven aikana ollut samankaltainen kuin aikaisempina vuosia. Vakavia eläinsuojelulain ja hygienisten olojen puutteita havaittiin noin kymmenessä tutkituista 166 tarhasta. Turkistarhoista 40 prosenttia ei ole kuitenkaan vieläkään rakentanut häkkeihin Euroopan neuvoston tuotantoeläinsopimuksen edellyttämiä makuuhyllyjä.
    Entistä useammat tarhat rikkoivat eläinsuojelulakia liian suurilla häkkikohtaisilla eläinmäärillä. Lisäksi peräti seitsemällä tarhalla eläimille annettiin talvisaikaan juotavaa harvemmin kuin kerran päivässä. Yhdellä minkkitarhalla lopettamistapana oli laiton niskamurto.
    Eläinsuojeluliitto Animalian hiljattain perustettu turkisryhmä kritisoi tarkastusta lepsuksi. Ryhmän vetäjän Hannele Luukkaisen mukaan yksikin tarhoilta tavattu lainrikkomus pitäisi tulkita tarpeena tarkastaa kaikki tarhat. Kun 2000 tarhasta tarkastetaan vain reilu sata, voi tilanne olla myös paljon raportoitua huonompi.
    "Eläisuojelulain säädökset ovat sentään aika lepsut. Rikkomisista taas käy esimerkiksi juominen, kai se on pyhä perustarve eläimellekin", Luukkainen sanoo.

"Huonoa tuuria"
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton eläinlääkärin Liisa Walleniuksen mukaan tämänvuotinen raportti kertoo pelkästään siitä, että eläinsuojelu on tarhoilla valttia.
    "Yhden niskamurtotapauksen löytyminen on vain huonoa tuuria. Kettu juo yleensä vain kerran päivässä. Ja jos vesi jäätyy kuppiin, niin silloinhan olosuhteet ovat samat kuin luonnossa", Wallenius arvelee.
    Viime vuoden otantaan verrattuna aiempaa useammat tarhat on aidattu, ruhokasat on peitetty entistä paremmin ja muoviset juomakupit ovat yleistyneet.
    "Ainakin täällä tarhaajat korjaavat havaitut puutteet yleensä ripeästi, eikä suoranaisia lainrikkomuksia tarvitse viedä syyteharkintaan", Uudenkaarlepyyn tarkastuksia tehnyt eläinlääkäri Maria Losvik sanoo.

Parannukset viikossa –
tai vuodessa

Kun eläinsuojelutarkastuksissa todetaan puutteita, tarhaajille annetaan kirjallinen huomautus. Parannuksen tekoon annettava aika vaihtelee eri tapauksissa. Esimerkiksi eläinten juotossa havaittujen epäkohtien korjaamisen voidaan edellyttää tapahtuvan viikossa tai kahdessa, mutta eläinten lopettamistavan muuttaminen tutkitaan uudelleen vasta seuraavan vuoden nahkomisen aikana.
    Eläinsuojelulain rangaistusskaala vaihtelee sakoista kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen. Nopein seuraus voi olla eläintenpidon määräaikainen, lajikohtainen tai totaalinen kieltäminen. Losvikin mukaan turkistarhaajille eläintenpitokieltoja ei ole juurikaan jaeltu.

"Hyllyt olisivat
ketuille huonot"

Suomen ratifioima Euroopan neuvoston tuotantoeläinsopimus on verrattavissa lakiin. Turkiskasvattajien Walleniuksen mielestä tarhaajat niskuroivat viidettä vuotta tuotantoeläinsopimuksen mukaisten makuuhyllyjen rakentamista vastaan siksi, että hyllyt olisivat ketuille huonot.
    "Vaadituissa hyllyissä pitäisi olla seinät, eikä kettu sellaisia tutkimusten mukaan tahdo. Se tahtoo hyllyn, jotta pääsisi tähyilemään häkistä", Wallenius vakuuttaa.
    "No miksi tarhoilla ei ole toteutettu parempia hyllyjä?", kysyy Animalian asiantuntija Helena Tengvall. Tengvallin mukaan ketuilla on myös tarve tehdä pesäkoloa ja minkeillä esimerkiksi uiskennella. Molemmat petoeläimet tahtoisivat myös saalistaa ja kaivaa maata.

Suuri aitaus kelpaisi
Esimerkiksi nykyisen lain mukaisissa kolmen A4-paperiarkin kokoisissa minkkihäkeissä näiden viettien toteuttaminen ei ole mahdollista.
    "Laissa pyritään periaatteessa turvaamaan lajille ominaista käyttäytymistä, mutta käytännössä muun muassa urosminkille sallitaan häkit, joiden pituus ei ole paljon eläimen omaa pituutta suurempi", Tengvall sanoo.
    Tengvallin mielestä keskustelun lähtökodaksi voisi ottaa esimerkiksi pohjoismaiset eläintarhanormit. Vaikka nämä normit eivät Tengvallin mukaan täyttäkään eläinten kaikkia käyttäytymistarpeita, niiden perusteella eläimille voidaan tarjota paljon turkistarhojen häkkejä paremmat olot. Ohjeissa edellytetään esimerkiksi naalille ja ketulle 600 neliömetrin laajuista aidattua ja monipuolista maastoa.
    "Suomeen sopisi myös Sveitsin malli. Sveitsissä eläinten kasvattamiselle on määritelty tietyt minimitilat. Näiden vaatimusten vuoksi suomalaismallisten pienten turkiseläinhäkkien käyttö olisi Sveitsissä laitonta", Tengvall pohtii.

Kohti kattavia
tarkastuksia

Länsi-Suomen läänin eläinlääkärin Matti Nybergin allekirjoittamassa tarkastusraportissa todetaan, että tulevaisuudessa "mahdollisesti joillakin alueilla tehdään kattavampi kaikkia tarhoja koskeva tarkastus".
    Animalian Luukkaisen mielestä viranomaisten pitäisi tehdä välittömästi enemmän. "Nythän viranomaiset eivät rankaise tarhaajia, eivätkä oikeastaan edellytä lailliselta elinkeinolta lakien noudattamista. Ei siitä mitään hyötyä ole, että tarkastuksia tehdään vuodesta toiseen ja tosiasiat todetaan, mutta tilanteeseen ei puututa."
    Länsi-Suomen läänin eläinlääkäri Matti Nyberg ja maa- ja metsätalousministeriön eläinsuojelusta vastaava ylitarkastaja Pirkko Skutnabb eivät vastanneet Vihreän Langan haastattelupyyntöihin. Ministeriöstä puheluja ohjattiin lääninhallitukseen, lääninhallituksesta taas ministeriöön sekä Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liittoon. o