Pakkausvero puhuttaa jälleen / Vihreä Lanka 19.3.1998

Pakkausvero
puhuttaa jälleen

Lena Björklund
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO esittää kaikkien pakkausten verottamista sisältöön katsomatta. Nykyään veroa kannetaan lähinnä vain virvoitusjuomien, oluen ja alkoholin kuluttajapakkauksista.
   Nykyisen lain mukaan veroprosentti on nolla, jos pakkaus täytetään uudelleen. Tällöin toteutuu myös jätelaki, ensisijaista on estää jätteen synty.
   Toiseksi paras keino on kierrättää: maito- ja mehutölkeillä on markan vero litralta. Kertakäyttöisiä pakkauksia verotetaan raskaimmin, neljä markkaa litralta. Niitä ei aina voi hyödyntää edes jätelain kolmannen tavoitteen mukaisesti, energiana.
   Mikäli kaikki pakkaukset pantaisiin verolle ja vero kyllin korkeaksi, estettäisiin Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä jätteen syntyä nykyistä tehokkaammin. Aloitteen mukaan veroa kerättäisiin vain pakkauksen tullessa ensi kertaa markkinoille. Mitä useammin pakkausta siis käytettäisiin, sitä pienemmän osuuden vero siitä haukkaisi.

Maahantuojat
haluavat muutosta

Suomen luonnonsuojeluliitto on tehnyt esityksensä yhdessä Kuluttajat ry:n kanssa. Esitystä tukevat myös Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto sekä Elintarviketeollisuusliitto. Tilanne on harvinainen.
   Voimien yhdistämiseen on kannustanut yhteinen uhka. Valtiovarainministeriö on selvittänyt pakkausverotukseen liittyviä asioita Euroopan unionin komission pyynnöstä, kerrotaan Suomen luonnonsuojeluliitosta. Liiton tietojen mukaan ministeriö on unionin rauhoittamiseksi esittämässä pakkausveron poistamista kokonaan.
   Ylitarkastaja Merja Sandell valtiovarainministeriön vero-osastolta kieltää ehdottomasti, että ministeriössä valmisteltaisiin mitään muutosta pakkausverotukseen. Aloitetta hän ei suostu kommentoimaan, koska ei tunne sitä eikä halua siihen puhelimitse tutustua.
   Sandell kertoo, että unioni kyseli pakkauksista vuonna 1996. Unionille vastattiin, eikä asiasta ole sen jälkeen kuulunut mitään. Ministeriö on kuitenkin äskettäin tehnyt pakkausveroista selvityksen, jossa on pohdittu erilaisia vaihtoehtoja. Suomen mallille ei löydetty parempaa vaihtoehtoa.
   "Jokaisessa mallissa on omat ongelmansa. Yhtään yksiselitteisesti hyvää mallia ei Euroopasta löytynyt. Paras on pitäytyä nykymallissa ja korjata sen epäkohtia", Sandell toteaa.
   Juuri "epäkohtien" vuoksi asia on ajankohtainen. "Maahantuojat valittavat koko ajan. He pitävät kertakäyttöpakkauksen veroa korkeana. Myös kilpailuvirasto on tehnyt aloitteen siitä, voisiko veron poistaa."

Tanska verottaa
kaikkia pakkauksia

Erityisesti pienet, alumiinitölkkejä maahan tuovat yritykset valittavat pantillisen tölkkijärjestelmän kalleudesta, kertoo ylitarkastaja Sandell. "Pienten tuontierien vuoksi ei kannata liittyä järjestelmään, mutta toisaalta neljä markkaa on heille paljon."
   Suomi on unionin mallimaita juomapakkausten uudelleentäyttämisessä. Miten pieni maahantuoja voi heiluttaa koko hyvää systeemiä? Sandell perustelee asiaa unionin vahvalla sisämarkkinaperiaatteella. "Tuonti on vapaata, syrjinnästä pitää ehdottomasti pidättäytyä."
    Luonnonsuojeluliiton aloite noudattaa unionin kaavaa: verolle pantaisiin kaikki pakkaukset mitään syrjimättä. Malli on peräisin Tanskasta.
   "Eri puolilla Eurooppaa tehtyjen tutkimusten mukaan uudelleen täytettävä virvoitusjuoma- ja olutpakkaus on ympäristövaikutuksiltaan kertakäyttöistä selvästi parempi. Se päätyy jätteeksi parhaimmillaan vasta kymmenien täyttökertojen jälkeen ja silloinkin se voidaan useimmissa tapauksissa kierrättää materiaalina", huomauttaa Erja Heino. Hän työskentelee Suomen luonnonsuojeluliiton jätteiden syntyä ehkäisevässä projektissa.

"Tulee kalliiksi"
Jätteenehkäisyprojekti saa rahaa ympäristöministeriöstä, mutta veroaloite ei ottanut tulta ainakaan heti. Ympäristöministeriön ylijohtaja Pekka Jalkanen epäilee aloitteen toimivuutta.
   "Näin laajaa veroa ei tiettävästi ole missään unionin jäsenmaassa. On helppo löytää pakkauksia, joita ei ole mahdollista käyttää uudelleen. Niissä tapauksissa aloite vain nostaisi hintoja."
   Jalkanen ei näe merkkejä siitä, että nykyjärjestelmä olisi uhattu. Hän myös korosti sitä, että teollisuus on sovittanut investointinsa nykyjärjestelmään. Muutos tulisi teollisuudelle kalliksi.

Uudelleenkäyttö työllistää
Teollisuuden edustaja kuitenkin puolustaa aloitetta. "Yleensä haluamme verot pois, mutta nyt haluamme säilyttää ne taloudellisten ja ympäristösyiden vuoksi", toteaa Elintarviketeollisuusliiton Irmeli Mustonen.
   Mustonen edustaa juomia valmistavaa teollisuutta, jota vero pakkausten laajan uudelleenkäytön vuoksi rasittaisi vähiten. Myöskään uusia investointeja ei tällä alalla tarvitsisi tehdä.
   Saksalainen pakkausalan tutkija Andreas Golding painotti uudelleenkäytön työllistävää merkitystä. Samaa korostetaan vero-aloitteessa. Se nähdään myös painopisteen muutoksena työn verottamisesta ympäristöverotukseen.
   Saksassa viime vuosikymmenellä tehty tutkimus osoitti, että uudellenkäyttöjärjestelmä työllistää noin 160 000 ihmistä. Järjestelmän laajentaminen loisi vielä noin 20 000 uutta työpaikkaa. Nollille luvut eivät putoaisi kertakäyttöjärjestelmässäkään, mutta työpaikkoja olisi noin 50 000–70 000 vähemmän.

PET-pullon suosio kasvaa
Saksassa runsaat 20 prosenttia maidosta ostetaan uudelleen täytettävissä pulloissa. Kolmisen prosenttia maidosta pakataan muovipusseihin, joita Suomessakin kokeiltiin 1970-luvulla. Pussimaito saattaa kasvattaa markkinaosuuttaan roimastikin, sillä maito on Saksassa kilpailutuote ja muovipussi halpa, Golding ennusti.
   Pakkauskäytäntö vaikuttaa EU-maissa epävakaalta. Useat maat ovat viime vuosina romuttaneet vanhan lasipullojärjestelmänsä.
   Ranskan ja Italian pulloista jo reippaasti yli puolet on kertakäyttöisestä muovista valmistettuja PET-pulloja ja Portugali seuraa perässä. Itävallassakin niiden osuus on neljännes.
   Pohjoismaissa käytössä olevat PET-pullot ovat yleensä uudelleen täytettäviä. Suomessa kauppa ja teollisuus ovat valinneet uudelleenkäytettävät pakkaukset – kustannussyistä. o