Investointisopimus nakertaa demokratian perusteita / Vihreä Lanka 12.3.1998

Investointisopimus nakertaa demokratian perusteita
Asialla
Kauppatieteiden maisteri Jaana Airaksinen on Maan ystävien varapuheenjohtaja.
Jaana Airaksinen
MAI-SOPIMUS (Multilateral Agreement on Investment) antaa ylikansallisille yhtiöille merkittävästi lisää valtaa ja kutistaa pois demokratian mahdollisuuden. Sopimusneuvottelut OECD:n piirissä ovat kuitenkin levällään ja kansalaisvastustus kasvaa nopeasti.
   Investoinnit ja pakkolunastus määritellään sopimuksessa erittäin laajasti. Investointeja ovat myös osakkeet, patentit, toimiluvat ja tuotemerkit. Pakkolunastukseksi voidaan puolestaan tulkita kaikki, mikä voi pienentää yhtiön voittoja. Miten käy verotuksen tai ympäristölainsäädännön näin laajan pakkolunastuspykälän alla?

Riitojen ratkaisuista
ei voi valittaa

Yhtiöt voivat haastaa valtiot riitojenratkaisupaneeliin, jos ne katsovat etujaan loukatun. Paneelissa muutama kansainvälisen kaupan asiantuntija tulkitsee muun muassa sitä, mikä yhtiöiden voitontekomahdollisuuksia pienentävä ympäristösäännös katsotaan pakkolunastukseksi.
   Paneeli kokoontuu suljettujen ovien takana ja sen päätökset ovat sitovia, niistä ei voi valittaa. Valtio voidaan tuomita muuttamaan lainsäädäntöään ja/tai korvauksiin yhtiölle.
   Sopimus kattaa kaikki toimialat, myös terveydenhuollon, koulutuksen, kulttuurin ja luonnonvarat. Vain puolustusteollisuus on jätetty ulkopuolelle.
   MAI-sopimuksesta on vaikea irtautua. Se sementoi Suomen investointipolitiikan kahdeksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

Kehitysmaat eivät
voi vaikuttaa

Sopimus on rikkaiden teollisuusmaiden valmistelema, mutta siitä aiotaan maailmanlaajuista. Kehitysmaat eivät kuitenkaan ole voineet osallistua neuvotteluihin.
   Suomen virkamiesvalmistelijat perustelevat sopimusta sillä, että se parantaa työllisyyttä houkuttelemalla ulkomaisia investointeja Suomeen ja auttaa suomalaisten investoijien mahdollisuuksia ulkomailla.
   Ylivoimaisesti suurimman osan ulkomaisista investoinneista tekevät maailmanlaajuisesti toimivat suuryhtiöt. Niiden hallussa on myös kaksi kolmannesta maailmankaupasta. Kaupan ja investointien esteiden purkamisesta hyötyvät juuri nämä ylikansalliset toimijat.

Ulkomaiset investoinnit
syrjäyttävät työtä

Ulkomaisten investointien lisääntyminen vähentää työllisyyttä. Työn epävarmuus kasvaa, kun yhtiöt voivat entistä helpommin siirtää tuotantonsa alhaisten tuotantokustannusten maihin.
   Lisäksi nämä suuryhtiöt kehittävät uutta työtä säästävää ja sitä pysyvästi syrjäyttävää teknologiaa sekä organisaatiouudistuksia.
   Kaikista ulkomaisista investoinneista 73 prosenttia oli yritysostoja vuonna 1995. Ulkomainen suuryhtiö osti kotimaisen ja usein saneerasi sen henkilöstöstä osan pois.
   Paikallinen pientuotanto jää ilman suojaa eli paikalliset pienet ja keskisuuret yritykset kuolevat pois tai tulevat täysin suuryhtiöistä riippuvaiseksi. Isot yhtiöt voivat laskea tuotteidensa hintoja väliaikaisesti ajaakseen kilpailevat pienyritykset konkurssiin. Tai ne voivat siirtää osan toiminnastaan alihankkijalle.
   Yhden tai muutaman asiakkaan alihankkija on täysin ostajansa armoilla, kun suuryhtiö kilpailuttaa alihankkijoita ympäri maailmaa.
   Ulkomaille investoivista suomalaisyrityksistä valtaosa on suuria ylikansallisia yhtiöitä. Niitä on kuitenkin vain kourallinen. Ne työllistävät suomalaisesta työvoimasta alle kymmenen prosenttia.
   Ministeri Ole Norrbackin mukaan MAI-sopimus hyödyttääkin suuria ja erikoistuneita suomalaisyhtiöitä. Niiden edut ja tarpeet eivät kuitenkaan ole samat kuin kuin kansalaisten enemmistön.

Demokratia ja
ihmisoikeudet kaupan

Sopimusneuvotteluja on käyty kaikessa hiljaisuudessa jo vuodesta 1995. Julkinen keskustelu aiheesta alkoi maailmanlaajuisestikin vasta vuosi sitten, kun sopimusluonnos vahingossa vuoti julkisuuteen.
   Selvityksiä siitä, onko sopimus ristiriidassa Suomen nykyisten lakien kanssa tai kuinka se mahdollisesti tulee vaikuttamaan kykyymme säätää uusia lakeja, ei juuri ole. Ainoastaan ympäristöministeriö on tällaisen selvityksen tehnyt.
   Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston lakitieteen opiskelijoiden mielestä MAI-sopimus on ristiriidassa nykyisten kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa, koska se rajoittaa valtioiden mahdollisuuksia suojella sen tarpeessa olevia erityisryhmiä.
   MAI-sopimuksessa on kysymys siitä, että siirrämme itsemääräämisoikeuttamme pois. Demokratian toteutumisen mahdollisuus kutistuu entisestään. Kysymys on merkittävästä, kaikkien arkeen vaikuttavasta sopimuksesta. Siksi siihen ei voida hypätä ilman perinpohjaista kansalaiskeskustelua.
   Ei riitä, että viilaamme lyhykäisesti sopimuksen sisältöä. Pitäisi avata keskustelu siitä, haluammeko me koko sopimusta. Nyt valitsemme oman kehityksemme suuntaa.

Päätökset etääntyvät
paikallisyhteisöistä

Huolimatta siitä, saadaanko sopimukseen sitovat määräykset kansainvälisten ympäristösopimusten noudattamisesta vai ei, sopimus on tuhoisa ihmisten, eläinten ja ympäristön kannalta. MAI-sopimus siirtää merkittävästi valtaa ylikansallisille yhtiöille ja vahvistaa keskittynyttä maailmanlaajuista tuotanto- ja jakelurakennetta.
   Päätöksenteko siirtyy yhä kauemmas yhteisöistä ja ihmisistä, joiden elämään se vaikuttaa. Päätökset tehdään yhä etäämmällä ja yhä epädemokraattisemmin.
   Näin vastuullisuus vähenee, samalla kun yhtiöiden poliittiset mahdollisuudet kiristää itselleen etuja ja ulkoistaa kustannuksiaan yhteiskunnan ja ihmisten kannettavaksi kasvavat.

Vastustus laajenee
MAI-sopimuksen sementoima yhtiövalta ja tuotantorakenne on vahingollinen lopulta meille kaikille.
   Kansalaisvastustus laajeneekin vauhdilla. Suomessa Maan ystävät kampanjoi sopimuksen syntymisen estämiseksi ja kunnon kansalaiskeskustelun järjestämiseksi, kampanja kerää koko ajan uusia tahoja MAI-kritiikkiin.
   Kanadassa on julistettu useita MAI-vapaita vyöhykkeitä. Lähes 600 kansalaisjärjestöä, mukana myös isoja konservatiivisia ympäristöjärjestöjä kuten kansainvälinen WWF, allekirjoitti vetoomuksen MAI-neuvottelujen lopettamiseksi.
   Kansalaisjärjestöjen ja ympäristönsuojelijoiden lisäksi vastarintaan ovat nousseet kunnat, osavaltiot, pienyrittäjät, työttömät, yksinhuoltajat, perheenäidit ja -isät, kuluttajat, ammattiyhdistysväki, kalastajat sekä maanviljelijät pohjoisessa ja etelässä.
   Esimerkiksi alunperin kolmannen maailman isojen kansanliikkeiden aloittama Ihmiset vapaakauppaa vastaan -verkosto edustaa jo satoja miljoonia ihmisiä. Verkoston tavoitteena on riippumattomampi ja paikallisempi talous – ja MAI-sopimuksen vastustaminen. Mekin voimme valita nyt inhimillisemmän paikallistalouden MAI:n ja ylikansallisten yhtiöiden maailmantalouden sijaan. o