Epävarmat ratkaisevat / Vihreä Lanka 9.1.1998

Epävarmat ratkaisevat
Sarianna Toivonen
VIHREÄT ottavat ensi lauantaina viimeisenä hallituspuolueena kantaa Suomen liittymisestä Euroopan rahaliitoon. Eduskuntaryhmän ja valtuuskunnan yhteiskokous tulee aidosti ratkaisemaan puolueen kannan, sillä piirijärjestöistäkin vain kolme on antanut liitolle ohjeitaan.
   Viimeiseen asti lopullista kantaansa panttaa aiemmin ei-ääntä väläytellyt puheenjohtaja Satu Hassi (eos). "Säästän kannanottoni äänestykseen", Hassi sanoo.
   Hassi pitää rahaliittoa niin merkittävänä asiana, ettei sitä tulisi kytkeä arvuutteluun vihreiden hallitustaipaleen jatkumisesta. "Vihreiden sisäistä erimielisyyttä en kuitenkaan pidä vaarallisena. Niin kävi myös EU-äänestyksessä, eikä toisiaan karttelevia osapuolia näytä syntyvän nytkään", Hassi jatkaa.

"Pelissä ovat yhä
Natura ja verot"

Myös kuopiolainen aktiivivihreä Juhani Tanski (ei) on sitä mieltä, että yhteisvaluutta ja hallituskysymys eivät saisi vaikuttaa toisiinsa. "Tässä on kyse samaa vakavuusluokkaa olevasta asiasta kuin päätös jatkosodasta. Kun unioniin liityttiin kansallisten etujen takia, pitäisi rahaliitosta irtisanoutua aivan samasta syystä", Tanski sanoo.
   Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Osmo Soininvaaran (kyllä) mielestä rahaliitto ja hallitusyhteistyö liittyvät yhä toisiinsa. "Hallituksessa ei olisi järkeä olla mukana vastustamassa hallituksen politiikkaa. Pelissä on myös se, haluavatko vihreät olla mukana Naturassa, energiaveroratkaisussa tai metsälain toimeenpanemisessa", Soininvaara korostaa.
   Valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Louekarin (kyllä, jos) mielestä olisi epärehellistä väittää, että hallituspaikka ei vaikuttaisi rahaliittopäätökseen. "Asioina ne eivät liity toisiinsa, mutta kokonaisuutena kyllä. Hallituksessa vihreät voivat vaikuttaa siihenkin, millaiseen muotoon hallituksen Emu-tiedonanto kirjoitetaan", Louekari sanoo.

Laaja, tai sitten ei
Tanski ei usko laajaan ja vakaaseen yhteisvaluuttaan. "Paitsi että Suomen talouden rakenne poikkeaa huomattavasti muusta Euroopasta, voi rahaliitosta seurata myös symmetrisiä sokkeja niin, että siitä eivät hyödy edes Saksa ja Ranska. Eurosta ei ole tulossa optimaalista valuutta-aluetta, ja lähentymiskriteereissä pysytteleminen voi hyvinkin tehdä unioniin parlamentin ennustamat 2,5 miljoonaa työtöntä lisää", Tanski arvelee.
   Kansanedustaja Paavo Nikula (kyllä) taas pitää rahaliiton positiivisimpana puolena sitä, että euroalueesta on tulossa laaja. "Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska ovat tulossa mukaan myöhemmin. Rahaliitto ei suoraan vaikuta mitenkään esimerkiksi ympäristöpolitiikkaan. Työttömyyden hoitokin jää kansallisesti hoidettavaksi", Nikula tiivistää.

"Vahvojen visio"
Vihreän valtuuskunnan jäsen Päivi Salminen (ei, mutta) pitää itsestään selvänä sitä, että rahaliiton myötä unionista tulee liittovaltiomainen. "Lähtökohtana se on huono, koska liittovaltiota tehdään väärässä järjestyksessä, niin että politiikka pakottaa taloutta", Salminen sanoo.
   Salminen pitää rahaliiton vastustamista osittain turhauttavana. Ongelmia olisi myös markan kelluttamisessa tai uuteen valuuttakurssijärjestelmään, Erm 2:teen liittymisessä.
   "Olen Suomen syrjäseudulta, julkisen sektorin palveluksessa, nainen ja vielä keski-ikäinen eli tyypillisin mahdollinen Emu-puskuri. Henkilökohtaisesti en suostu joustamaan", Salminen sanoo.
   Myös Louekari allekirjoittaa sen, että Eurooppaa on pitkälti rakennettu vahvojen vahvistamiseksi. "Kukaan vihreistäkään ei kuitenkaan varmaan vastusta sitä, että valuuttariskit poistuvat tai pienillä valuutoilla keinottelu käy mahdottomaksi. Rahaliiton ehdoiksi pitää liittää lisää sellaisia toimenpiteitä, joilla tiukan rahapolitiikan kielteiset vaikutukset voidaan estää", Louekari sanoo.

Liittovaltio, ehkä
Louekarin mielestä unionin kehittyminen liittovaltion suuntaan on nähty vihreiden parissa liiaksi vain negatiivisena asiana. Hänen mukaansa liittovaltio ei sinällään ole paha, vaan sitä voidaan käyttää myös yhteisen sosiaali- ja työttömyyspolitiikan välineenä.
   Samoilla linjoilla on Soininvaarakin.
   "Laajemmin rahaliitossa on kyse hyvinvointivaltion puolustamisesta talouden globalisoituessa. Ylikansallinen päätöksenteko voi merkitä vaikka ympäristöpoliittisia velvoitteita ja verojen harmonisointia", Soininvaara sanoo.
   Nikula taas ei usko lainkaan, että rahaliitto veisi unionia liittovaltion suuntaan. "Se on ihan turha peikko. Euroopasta ei tule ikinä mitään kiinteää liittovaltiota", Nikula toteaa.

"Suomen tehtävät kapenevat"
Kansanedustaja Erkki Pulliainen (ei, mutta) ei ykskantaan usko unionin tehtävien laajentumiseen. "Toinen vaihtoehto on, että rahaliitto hajoittaa koko unionin. Vaikka Maastrichtin sopimus sitoo Suomen yhteisvaluuttaan, tämä Ahtisaaren-Lipposen kiirehtimislinja ei ole mitenkään järkevä", Pulliainen sanoo.
   Pulliaisen mielestä voi käydä niinkin, että Suomen tehtävät kaventuvat. "Budjetti laskee 188 miljardista 160 miljardiin, jolloin ympäristöasiat ja köyhät putoavat pois. Elinkeinoelämässä yhteisvaluutta saa aikaan fuusioaallon, eivätkä suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset tule pärjäämään", Pulliainen jatkaa.
   "Erittäin epäviisasta on, että poliittinen johto ei vie kysymystä kansanäänestykseen. Kun mennään pakottamalla käy vielä niin, että rahaliittoa tullaan syyttämään kesäsateistakin", Soininvaara sanoo.

"Kansanäänestys on vielä mahdollinen"
Vuodenvaihteessa myös joukko tutkijoita vaati kansanäänestystä rahaliitosta. "Muistutimme hallitusta demokratian pelisäännöistä. Keskustelun taso on Suomessa ollut naurettava, seikkaperäisesti on setvitty vain uusien rahojen ulkonäköä", professori Anto Leikola sanoo.
   Nikulan mielestä kansanäänestyksessä ei olisi järkeä. "Rahaliiton täsmällistä sisältöä ei voida määrittää ennen huhtikuuta. Lisäksi kysymystä olisi vaikea esittää niin, että eduskunta saisi ohjeen siitä, että jos ei ensimmäisten joukossa, niin milloin", Nikula sanoo.
   Kansanäänestyksen aikataulukin alkaa jo olla täpärä. "Periaatteessa sen ehtisi vielä järjestää. Päätös pitäisi kyllä tehdä viikon sisällä", sanoo Hassi sanoo.
   Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala on ottanut yhteisvaluuttaan myönteisen kannan. Hän esitti tiistain Helsingin Sanomissa monia pelkoja hankkeen onnistumisesta. Hautala kuitenkin muistuttaa, että Suomella tuskin olisi rahaliittoa enempää liikkumavaraa myöskään sen ulkopuolella. o