Maailma käy ahtaaksi

Rooman klubi julkaisi vuonna 1972 raportin Kasvun rajat, jossa ennustettiin öljyn ja tärkeimpien metallien loppuvan. Raportti erehtyi aikataulusta, mutta Aasian nopea talouskasvu on tehnyt siitä ajankohtaisen.

Keskeistä on öljyn tuotannon kääntyminen laskuun monilla öljykentillä. Maat, joilla öljyä yhä riittää, eivät halua kiihdyttää tuotantoaan, koska myöhemmin öljystä maksetaan paljon enemmän. 

Ilmastoa ajatellen öljyvarojen hupeneminen on hyvä. Kivihiilestä voi valmistaa öljyn korviketta, mutta laajamittainen turvautuminen tähän merkitsisi antautumista ilmastonmuutoksen edessä. 

Energiakasvien viljely mullistaa maailman maatalouden. Sillä on valtava vaikutus tulonjakoon.

Kun on kannattavampaa viljellä energiakasveja kuin viljaa, peltoalaa siirtyy pois ruuan tuotannosta, kunnes viljan hinta nousee tarpeeksi. Viljan hinta uhkaa nousta öljyn hinnan perässä. Aasian maiden vaurastumisen lisää vielä elintarvikkeiden kysyntää. 

Peltomaan omistajille tämä on hyvä uutinen. Sokeriruo’on jalostaminen etanoliksi pelastaa Mosambikin köyhät sokerinviljelijät, mutta slummien asukkaille ruuan hinnannousu on huono uutinen. Riippuu maanomistusoloista, johtaako maataloustuotteiden hinnannousu elinolojen kohenemiseen maaseudulla vai valuuko hyöty rikkaille maanomistajille. 

WTO-neuvottelujen ongelmat maataloustuista ratkeavat, mutta tilalle nousee kysymys siitä, onko oikeus suojata oman maan nälkäisiä rajoittamalla vientiä. 

Maailmassa syödyn ruuan energiamäärä on kymmenesosa kulutetun öljyn energiamäärästä. Kysynnän puolesta energiakasvien viljelyyn voisi valjastaa kaikki maailman pellot. Energiakasvit eivät yksinään ongelmaa ratkaisekaan.

Energiansäästö on uusista energialähteistä runsain ja halvin. Entä ydinvoima? 

Moni on päätynyt ydinvoiman kannalle, kun laitosten turvallisuus on parantunut. Uraanivarat ovat kuitenkin rajalliset. Hyötöreaktorit tuottaisivat samasta uraanimäärästä 50 kertaa enemmän energiaa, mutta niiden turvallisuusongelmat ovat ratkaisematta. Maat, jotka Ranskan ja Ruotsin (ja Suomen?) tavoin ovat sitoneet energiantuotantonsa ydinvoimaan, ovat samalla tulleet sitoneeksi itsensä hyötöreaktoreihin. 

Aurinkoenergiaa maailmassa riittää, mutta sen varastoiminen ja siirtäminen on ongelma. Ratkaisu on aurinkopaneelien tuottaman sähkön jalostaminen vedyksi vettä hajottamalla ja vedyn kuljettaminen maakaasun tavoin putkissa. Se on ehtymätön, mutta kallis energialähde, jonka laajamittainen käyttöönotto vie vuosikymmeniä. 

Kannattaa aloittaa heti. 

Osmo Soininvaara on kansanedustaja.