Lakki päässä

Omat tavat ovat tavattomat.

Peruskoulun oppilas istuu luokassa lippalakki päässä. Opettaja kehottaa poikaa riisumaan lakkinsa. Ollaanhan sisätiloissa. Kehotus ei saa aikaan tarkoitettua tulosta. Opettaja ärähtää äänekkäämmin, ja poika on aidon hämmästynyt lippalakkinsa aiheuttamasta huomiosta. Miksi luokassa ei saa olla lakki päässä? Opettaja ei oikein osaa selittää. Tapahtuma jää mysteeriksi jokaiselle. Mitä tapahtui?

Tämä on kouluesimerkki instituutioiden voimasta ja hitaudesta. Hyviin tapoihin kuuluu, ettei sisällä olla lakki päässä eikä toiselle näytetä keskisormea tai takapuolta. Sille, joka on omaksunut tämän käyttäytymiskoodin täydellisesti, lakin pitäminen sisätiloissa on räikeä loukkaus. Se loukkaa yleisesti hyväksyttyä moraali-instituutiota. Ne ovat instituutioista kaikkein lujimpia.

Ei ole laitonta etuilla jonossa, mutta erittäin paheksuttavaa se on. Vaikka jonotussäännöt ovat täysin epävirallisia ja kirjoittamattomia, ne ovat voimakkaita ja pysyviä. Tiedän jonoja, joissa etuilija pääsee sairaalaan. Ne jonot eivät kaikki ole sairaalan ovella.

Käytösnormit ovat hyvin vahvasti institutionalisoituneet. Kukaan yksittäinen ihminen ei voi muuttaa nyrkinheilutusta tervehdykseksi omalla päätöksellään. Toisaalta jäykimmätkin instituutiot muuttuvat vääjäämättä, mutta hitaasti.

Koulun lakkipään hämmästys on varmasti vilpitöntä: tämän pienen käytösinstituution pysyvyys on jo kiistanalainen. Instituutio horjuu. Lakki päässä sisällä ei enää loukkaa kaikkien käytöskoodia. Heidän näkökulmastaan suivaantuminen on mieletöntä: miksi opettaja suuttui lakista, mutta ei sukista?

Arkielämässä instituutioiden mielekkyys on sivuseikka. Instituutiot ovat ja sillä hyvä. Niihin on sopeuduttava, koska ympäristö arvioi meitä niiden perusteella.

Lakkipää ei voi koko ajan julistaa pitävänsä lippistä esimerkiksi tyylin vuoksi tai siksi, että se on liimalla päässä kiinni. Ympäristö ei kysele – se vain havainnoi ja langettaa arvionsa. Lakkipää ei enää aiheuta kaikille tunnekuohua, mutta jollekulle se on pyllistämisen kaltainen provokaatio.

Instituutiot vakauttavat kehitystä kaikkiin suuntiin. Ne ovat kehityksen jarruja, tukahduttavat uudistuksia ja keksintöjä. Siksi instituutiot ovat jäykkiä toiseenkin suuntaan: ne vastustavat taantumusta. Nopea kulttuurinen romahtaminen tai sivistysvaltion mureneminen on instituutioiden vuoksi äärimmäisen epätodennäköistä. Asenteet, normit ja käytännöt kohtelevat vihamielisesti Hitlerin kaltaisia järjestelmän mullistajia.

Instituutioiden jäykkyys on yksi arkielämämme reunaehto, mutta käyttäytymiseen on muitakin näkökulmia. Minäkin pukeudun ja käyttäydyn omalla tavallani, ja aion vastakin tehdä niin. Erilaisuus on virkistävää. Haarukka sopii myös oikeaan käteen, ja piimä on hyvää samppanjalasista. Koodinmurtaminen on terveellistä, jos ymmärtää, mitä oikeasti on murtamassa. Omat tavat ovat aina tavattomat.