Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Mielipide

Vandana Shiva ja ”gurun” erehdykset

Vandana Shiva puhuu haastattelussaan (VL 2.6.) muunneltua totuutta väittäessään, että geenimuunnellut lajikkeet tuottaisivat Intian kokemusten mukaan ”luvattua pienemmän sadon”.

Kyse voi Intiassa olla vain gm-puuvillasta. Sitä on viljelty neljä satokautta ja jokainen näistä on ollut menestyksellinen. Vertailututkimuksissa gm-siementä käyttävät tilat ylsivät keskimäärin 29–64 prosenttia ja kokonaistuotoissa 60–118 prosenttia parempiin satoihin kuin konventionaalista puuvillaa viljelevät tilat.

Niinpä on myös erehdys, kun Shiva sanoo, että ”joutuessaan” maksamaan siemenistä viljelijät ”luultavasti pysyvät köyhinä”. Eivätpä pysyneet. Intiassa yhdenkään viljelijän ei ole pakko ostaa gm-siemeniä ja gm-puuvillan viljelyalue on kasvanut vuoden 2002 (jolloin se alkoi) noin 100 000 hehtaarista vuoden 2006 lähes 1,3 miljoonaan hehtaariin. Olisiko näin tapahtunut, jos Shiva olisi oikeassa?

Ja onko uskottavaa, että viljelijät tekisivät tällaisen taloudellisen menestyksen jälkeen takia joukoittain itsemurhia gm-siementen takia, kuten Shiva on muun muassa STT:n haastattelussa väittänyt? Ei, kyllä sekin kuuluu ”kaupunkitarinoihin”.

Myöskään Shivan väite, jonka mukaan ”kemialliset lannoitteet taas myrkyttävät ajan myötä maan tuottamattomaksi”, ei pidä paikkaansa. Missään ei tällaista ole tapahtunut. On koetiloja, joilla on viljelty yhteen menoon yli 150 vuotta keinotekoisilla lannoitteilla ilman, että tuotot olisivat lainkaan laskeneet.

Maalle voidaan toki antaa liikaa jotain ravinnetta (kuten typpeä), mutta asia on tavattoman helppo korjata muilla ravinteilla. Sen sijaan on hyvin mahdollista, että ravinteita ei lisätä maahan tarpeeksi, ja maan tuotto tällöin lopulta romahtaa. Tästä alkaa olla esimerkkinä lähes koko eteläinen Afrikka.

Koska kemiallisilla lannoitteilla lisätään (ja ylläpidetään) satoja, niihin käytettävän rahan tuskin ”voisi käyttää tärkeämpiin tarpeisiin”, kuten Shiva uskottelee, ei ainakaan tyypillinen intialainen viljelijä yhden hehtaarin tilallaan. On turha väittää, että luomulannoitteet, esimerkiksi karjanlanta, olisivat ilmaisia tai niitä riittäisi kaikille pelloille Intiassa.

Kaiken huipuksi Shiva vielä suosittelee karjanlannan – arvokkaan ravinteen – polttamista, ydinsähkön sijaan!

Heikki Jokipii
puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa – Turvattu Luonto

Ei tehdä kirkosta yhden asian liikettä

Kummeksun niitä kannanottoja, joiden mukaan yhteiskunnallisesta toiminnasta pitäisi rajata yhteisöjä ulkopuolelle. Se ei oikein istu käsitykseeni kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksien edistämisestä.

Erityisen huolestuttavana pidän sellaista ajattelua, että maamme kansalaisten pääasiallinen uskonyhteisö, evankelisluterilainen kirkko, pitäisi eristää yhteiskunnallisesta toiminnasta ”yhden asian liikkeeksi”.

Näen tässä asiassa fundamentaalisena ongelmana sen, että esimerkiksi luonnon säilyttämisen puolesta puhuminen on osittain uskon asia. Sen vastapuolena on heidän uskonsa, joiden mielestä luonto tulee ja voidaan alistaa täysin palvelemaan ihmiskunnan tarpeita.

Kristittynä ja uskovana haluan olla mukana vaikuttamassa muun muassa ihmisoikeuksien ja tasa-arvoisuuden kehitykseen sekä omassa seurakunnassani että vihreän liikkeen tukijana.

Timo Karonen
Helsinki

Huomiota myös esteettömyyteen

Vihreä Lanka on kirjoittanut muutamia kertoja asumisesta, mikä on hyvä. Toivon kuitenkin, että tulevaisuudessa kiinnittäisitte huomiota myös esteettömyyteen. Suomen lainsäädäntö edellyttää myös kohtuullista esteettömyyttä pientaloissakin.

Norjalainen esimerkki sinänsä hienosta puutalosta (VL 16.6.) oli kuvien mukaan kammottava. Miten sinne ylipäänsä kukaan pääsee sisään?

Vaikka toimin vammaisjärjestöissä, en toivo uusia jäseniä sillä tavalla, että ihmiset loukkaantuvat kotiportaissaan.

Kalle Könkkölä
Helsinki

”Työn vieroksujat” voidaan elättää

Olen vihreiden prekaarien kanssa täysin samaa mieltä, että tietyille ihmisille pitäisi järjestää kansalaispalkka. He voisivat olla juuri näitä pätkätyöläisiä.

Kansalaispalkka voisi hyvinkin olla 700 euroa kuukaudessa: sama summa, jonka minä – metsänhoitaja – saan työkyvyttömyyseläkettä hoitotukineen. Eihän se minunkaan mielestäni paljon ole, mutta lohduttaudun Pentti Linkolan sanoin, että ”ainoa, mitä ihminen tarvitsee, on puute”. Miksi ihmeessä pitäisi yrittää järjestää palkkatyötä kaikille ihmisille, kun tulemme vähemmälläkin työnteolla toimeen? Tämä 700 euroa ei ole paljon pyydetty. Ei sillä elä kuin niukasti.

Työvoimasta on vajausta lähinnä terveydenhoidossa. Välttämättömimmät työalat ovat maatalous ja terveydenhoito. Ne ovat turvatut, voimme nauttia kehittävämmästä hengenelämästä.

Miksi siis järjestää ihmisille sellaista työtä, jota he eivät halua tehdä, kun muuta työtä ei ole tarjolla. Saisivat ihmiset sivistää ja kehittää itseään sen sijaan, että rimpuilevat jatkuvasti turhauttavassa työelämässä. Tällainen työhän nimenomaan sairastuttaa ja sen takia täytyy terveydenhoitohenkilöstöä lisätä.

Muurahaiset ja mehiläisetkin ovat meitä kehittyneempiä. Niiden yhdyskunnissa vain osa on työläisiä. Tällainen kansalaispalkka tekisi varmaan monen ihmisen tyytyväiseksi. Ja jos rahat eivät riitä, niin ihmiset voisivat käyttää luovuuttaan yrittämällä tehdä jotain mielekästä, josta voisi saada vähän lisätienestiä.

Itse voin eläkkeellä tehdä sen verran ja silloin kuin haluan, jaksan ja pystyn eikä minulla ole mahdotonta työstressiä. Mielestäni elintaso on Suomessa jo niin korkea, että tällaiset ”työn vieroksujatkin” voitaisiin elättää.

Ja ajatus työajasta – kun esimerkiksi kansanedustajilla on lomaa koko kesä ja talvellakin rutkasti ja opettajat saavat olla kesän vapaana, niin miksei muillakin kansalaisilla saisi olla tällaisia vapaita? Emmekös ole tasa-arvoisia kansalaisia?

Yhteiskunnan kerma vaatii itselleen arvostusta. Mutta eikö meidän kaikkien pitäisi arvostaa toisiamme enemmän? Olemmehan Luojan luomia nerokkaita rakennelmia.

Pekka Jokinen
Lappeenranta

Viulu on kestävän kehityksen huippu

Koska on välttämätöntä siirtyä materiaalisesta kasvusta immaterialliseen kasvuun, siitä seuraa, että tulevaisuuden ydinvoima on korvien välissä. Mitä enemmän immateriaalista kasvua – lue: henkisen pääoman kasvua – sitä vähemmän tarvitaan materiaalisen kasvun tarvitsemaa energiaa ja myös ydinvoimaa.

Entä mikä on materiasta tehdyn immateriaalisen hyödykkeen mestarillisin ja kestävän kehityksen mukaisin saavutus?

Viulu, koska sellainen voi kestää satoja vuosia ja soida silti taivaallisen kauniisti. Lähes vastaavaan yltää flyygeli.

Jussi Vaarala
Somerniemi

Kirjoita Lankaan!

Voit myös lähettää tekstisi kirjeitse osoitteeseen Vihreä Lanka, Fredrikinkatu 33 A, 00120 Helsinki, faksata sen numeroon (09) 5860 4124, tai lähettää sen sähköpostitse osoitteeseen lanka@vihrealanka.fi

Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä.