Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Kansankirkoista

Osmo Soininvaara

Uskontokuntia on joskus syytä vahtia.

Valtaosa ihmisistä on aina tunnustanut jotain uskontoa. Ihminen on uskonnollinen eläin, mikä on yhdelle todistus Jumalan olemassaolosta ja toiselle evoluution nerokkuudesta.

Uskonnosta on hyötyä. Uskovaiset elävät epäilijöitä onnellisempina. Uskonto on vahvistanut yhteisöjä luomalla eettisen pohjan kollektiiviselle maalliselle normistolle. Vääräuskoisissa pelottaa, että he voivat noudattaa vierasta normistoa.

Joka hallitsee uskoa, hallitsee maata. Useimmat sodat on käyty uskonnon ympärillä. Ymmärrän, että uskonto on tärkeä asia uskovaiselle, mutta miksi siitä kiihkoilevat nekin, jotka pitävät uskontoa hölynpölynä?

Puoluekokouksen esitys kansankirkkojen erityisaseman poistamisesta ei ollut tarkoitettu uskonnon vastaiseksi. Haluttiin sanoa, että uskovaisten ja uskonnottomien on voitava elää rinnakkain toisten pyrkimättä hallitsemaan toisia ja että uskontojen on oltava keskenään samanarvoisia.

Minusta kirkko ei saa määrätä uskonnottomien elämästä. Muinainen rukouslauantaiden huvikielto oli väärin. Sunnuntai on kuitenkin lepopäivänä niin vakiintunut, että sitä koskeva työlainsäädäntö voi koskea uskonnottomiakin.

Yhtä varma en ole siitä, ettei valtion pitäisi kontrolloida uskontokuntia. Parhaimmillaan uskonnollisuus on myönteinen voimavara, mutta sen saa käännetyksi myös tuhoavaksi fundamentalismiksi. Kannatin ennen, että kirkko huolehtisi uskonnonopetuksesta, mutta en enää. On hyvä katsoa, mitä uskonnon nimissä lapsille opetetaan.

Moni pitää Yhdysvaltoja uskonnonvapauden mallimaana. Siellä uskonnollisen johtajien poliittinen valta on paljon suurempi kuin Suomessa. Jos uskonto olisi Yhdysvalloissa valtion kahleissa, Bush ei olisi presidentti eikä Irakiin olisi hyökätty.

Suomessa naispappeuden vastustajat ovat innokkaimpia erottamaan kirkon valtiosta. On turvallista, ettei kirkolliskokous saa päättää yksin kirkkolaista. Eduskunnalla on veto-oikeus.

Evankelisluterilaisen kirkon määräävä markkina-asema ja suuri omaisuus ovat syy säädellä sen tekemisiä. On esimerkiksi oikein, että kirkon on annettava hautapaikka kaikille, vaikka islamilaisella seurakunnalla ei samaa velvoitetta olekaan.

Monen katkeruus uskontoa kohtaan juontuu uskonnonopetuksesta. Jos 15-vuotias kelpaa konfirmoitavaksi, hänen pitäisi saada päättää myös osallistumisestaan uskonnonopetukseen. Nuorempien osalta vanhemmat päättäkööt. Pakottamalla uskonnonopetukseen hankitaan vain kirkolle vihollisia.

Minua ei ärsytä, että todistaja saa vannoa uskonnollisen valan. Kirkkoa sen pitäisi ärsyttää. Kielletäänhän Raamatussa Jumalan nimeen vannominen. Vala olisi informatiivisempi, jos siinä muistutettaisiin Jumalan rangaistuksen sijasta maallisesta: lupaan puhua totta ja tiedän, että valehtelusta rangaistaan.

Kirkon verotusoikeudessa ei ole mitään vikaa, kunhan sama oikeus jäsenmaksujen kantoon annetaan muillekin uskontokunnille, mutta kirkon oikeutta verottaa juutalaisten yrityksiä on vaikea perustella. Kirkon yhteisövero kannattaisi korvata sillä, että valtio avustaa kirkon diakoniatyötä samojen periaatteiden mukaan kuin muutakin kolmatta sektoria. o