Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Selvityksistä säästötoimiin

Anna Tommola

Talousvaliokunnan mietintö vahvisti hitusen ilmaston painoarvoa hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa: ponsissa vaaditaan kestävään päästötasoon tähtäävää pitkän aikavälin strategiaa sekä ohjelmia ja tavoitteita uusiutuvan energian ja energiansäästön edistämiseksi. Ilmastonsuojelu sai suopeutta osakseen myös tiistain eduskuntakeskustelussa.

Luvassa on kuitenkin yhä lähinnä uusia selvityksiä. Olisi aika ryhtyä käytännössä kannustamaan toimiin, tehokkaita keinoja kun tunnetaan jo viljalti. Konkreettinen tuki ja ohjaus antaisivat selkärankaa myös Euroopan komission juuri käynnistämän ilmastotiedotuskampanjan hurskaalle valistukselle.

Mietintö korostaa energiantuotannon monipuolisuutta ja omavaraisuutta. Tämän on tulkittu vahvistavan päätelmää, että lisäydinvoimaa tarvitaan jatkossakin. Talousvaliokunta lausui yksimielisesti, ettei mitään kestävää ja kannattavaa tuotantomuotoa saa sulkea pois, ydinvoimaakaan. Myös vihreät siis taipuivat kompromissiin.

Omavaraisuus ja monipuolisuus sopisivat sinänsä yhtä hyvin kuvaamaan energiamallia, joka nojaa vahvemmin hajautettuun uusiutuvan energian tuotantoon. Samalla kuvaukseen voisi lisätä sanan työllistävyys. Onhan jo metsähakkeen kasvavan tuotannon arvioitu luovan esimerkiksi Itä-Suomeen 700 uutta työpaikkaa muutamassa vuodessa. Peltoenergian potentiaali on tuoreiden tutkimusten mukaan valtaisa. Puhdas teknologia ja tuotekehitys voivat lähivuosina työllistää jopa tuhansia. Nämä mahdollisuudet uhataan menettää, jos investointihalut hyydytetään satsaamalla lisäydinvoimaan. Voimalahankkeet tai uraanilouhokset työllistävät vain tilapäisesti.

Kulutuksen kasvu pitää myös kyseenalaistaa. Energiansäästö ei ole mitätön piperryssarake, vaan tarjoaa yhä reippaasti mahdollisuuksia niin kodeissa kuin yrityksissä. Esimerkiksi ympäristöjärjestö WWF:n hankkeessa mukana ollut Nordea Rahoitus säästi noin 5,4 hiilidioksiditonnia vuodessa jo pelkästään sillä, että johtoryhmän kaksi suomalaisedustajaa korvasivat puolet Tukholman-kokouslennoistaan videoneuvotteluin. Päästöjen lisäksi leikkautuvat myös kustannukset. o

Lakivaliokunnan epähedelmä

Vuodet vierivät, mutta hedelmöityshoidoista ei vain saada lakia kasaan. Kevään ajan valiokuntia työllistänyt hallituksen esitys on nyt muovautunut uusiksi niin, ettei sitä näillä näkymin saada suureen saliin ennen kesälomia. Talousvaliokunnan enemmistö päätti miesvoimin vastoin hallituksen kantaa, ettei hedelmöitysapua tule antaa naispareille tai itsellisille naisille. Nyt linjaukselle tarvitaan uudet kommentit perustuslakivaliokunnalta, mikä pitkittää prosessia.

On surkuhupaisaa, että lykkääntymistäkin voi pitää parempana kuin lain runnomista eteenpäin tässä asussa. Avoin tilannehan on sallinut hoitojen antamisen kaikille, eikä kukaan ole osoittanut siitä seuranneen ongelmia. Naisparit ja itselliset naiset ovat saaneet apua lastenhankintaan reilun vuosikymmenen; tapauksia on vuosittain kourallinen.

Vaatimus hoitojen piirissä jo olevien ihmisten rajaamisesta niiden ulkopuolelle sotii yhdenvertaisuutta vastaan, eikä sille löydy tukea tutkimuksista, joissa on selvitetty lasten kasvua ja hyvinvointia erilaisissa perheissä. Perustuslakivaliokunta ei voi unohtaa tätä ottaessaan asiaan kantaa – eikä koko eduskunta päästessään ehkä vielä jonain päivänä käsittelemään kiisteltyä esitystä. o