Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Sade yllätti päästömarkkinat

Tuomas Lehto

Päästötonnin hinnan lasku oli odotettavissa. Sen toivat sää ja anteliaat päästöoikeudet.

Kärsimättömimmät ehtivät julistaa EU:n päästökauppajärjestelmän romahtavan, kun päästötonnin hinta laski roimasti viime viikolla. Tieto kuolemasta osoittautui kuitenkin liioitelluksi.

Hintojen laskun aiheutti se, että muun muassa Ranskan, Hollannin ja Tšekin julkistamien tilastojen mukaan päästökaupassa mukana olevilta yrityksiltä oli viime vuonna jäänyt oikeuksia runsaasti käyttämättä.

Ilmastokysymyksiin perehtynyt Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitoksen tutkija Simo Kyllönen, joka on toiminut myös Suomen luonnonsuojeluliitossa, ei yllättynyt ylijäämästä. Hänen mukaansa syynä oli monin paikoin kostea ja leuto sää sekä se, että yrityksille jaettiin oikeuksia mieluummin liikaa kuin liian vähän.

”Kun sattuu sellainen vuosi, joka olosuhteiltaan edistää vesivoiman käyttöä ja vähentää hiililauh-teen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa, se sitten näkyy tällaisena ilmiönä”, Kyllönen selittää.

Myös päästöikeuksia välittävän GreenStream Network -yhtiön johtaja Harri Roto piti viime viikon tapahtumia odotettavina.

”Olemme koko ajan olleet sitä mieltä, että hinta tulee alas. Mutta markkinoiden mielestä tilanne oli yllätys, kun hinta on näin voimakkaasti reagoinut”, Roto sanoo.

Tällä viikolla päästötonnista on maksettu 11–14 euroa, kun pari viikkoa sitten käytiin ennätyksellisessä 31 eurossa.

Uusilla markkinoilla hinnat heittelevät

Yrityksistä ja joidenkin poliitikkojen suusta kuultiin ennen hintojen laskua kritiikkiä, että päästötonnin hinta on kohtuuton ja markkinat eivät siis toimi.

”Ei minun mielestäni voi mitenkään sanoa, etteivät markkinat toimisi. Totta kai systeemi on vielä uusi, mutta hyvin tässä on päästy alkuun”, Roto arvioi. Hän toteaa myös, että uusille markkinoille on normaalia, että nopeita hinnanmuutoksia voi tapahtua.

Korjattavaa Roto tosin keksii sen verran, että eri maiden olisi hyvä kertoa etukäteen, koska toteutuneet päästöt julkistetaan.

Todelliset vähennykset vielä vähissä

Teollisuuden ja energiantuotannon konkreettisia toimia päästöjensä vähentämiseksi on toistaiseksi nähty vain vähän.

”On joukossa varmaankin yrityksiä, joissa joko jo varaudutaan Kioto-kauteen tai muuten investointisykli sattuu olemaan sellaisessa kohdassa, että kattiloita uusitaan tai uusia laitoksia rakennetaan. Silloin saastuttavampaa tuotantoa on voitu korvata uudemmalla”, Kyllönen arvelee.

Olisiko päästöoikeudet sitten pitänyt huutokaupata eikä jakaa niitä yrityksille ilmaiseksi?

”Se olisi luultavasti ollut poliittisesti mahdotonta. Mutta jos mietitään päästökauppamarkkinoiden toimivuutta ja muita pulmia, kuten energiayhtiöiden windfall-voittoja, ehdottomasti olisi pitänyt”, Kyllönen pohtii.

Nyt monet yritykset voivat kerätä ilmaisia voittoja myymällä oikeuksia eteenpäin. Hinnat voivatkin taas kääntyä nousuun.

”Hintaa voi nostaa myös poliittinen prosessi, joka liittyy varsinaisen Kioto-kauden päästöoikeuksien jakoon”, sanoo Kyllönen.

Suomessa noin puolet kasvihuonekaasupäästöistä syntyy päästökaupassa mukana olevissa yrityksissä, monissa muissa maissa muiden päästäjien – esimerkiksi liikenteen ja kotitalouksien – osuus on jopa suurempi. o