Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Lentämisen kasvu karkaa käsistä

Laura Kimari

Lentoyhtiöt uskovat matkustajamäärien kasvavan yhä. Moni tiedostava kuluttaja haluaa kuitenkin välttää lentämistä työssä tai lomilla.

Nopeutuva maailmantalous suosii lentoliikennettä, ja erityisesti vaurastuvissa Aasian maissa työ- ja lomalentäminen yleistyy kiihtyvällä vauhdilla. Lentoyhtiöiden ennusteet lupaavat lentomatkailulle jatkuvaa kasvua myös tulevaisuudessa.

Finnairin tiedotuspäällikön Taneli Hassisen mukaan yhtiön matkustajaliikenne kasvaa vuosittain noin viisi prosenttia. ”Aasian liikenteessä kasvuvauhti on kaksinumeroinen luku”, hän toteaa.

Lentoyhtiöiden tuloksen kasvaessa kasvavat myös lentämisen ympäristövaikutukset ja paine niiden rajoittamiseksi. Lentoliikenne ei toistaiseksi ole Kioton sopimuksen piirissä, vaikka sen pelätään vuonna 2050 aiheuttavan jopa kymmenen prosenttia ilmastonmuutoksesta.

Lentopolttoaineen verottomuuden poisto on nostettu Euroopan unionissa pöydälle useasti, mutta toistaiseksi vero on jäsenmaista ainoastaan Hollannissa. Muun muassa Suomi vastustaa kerosiinin verottamista.

Lomalennot suurin ongelma

Työmatkalentämistä pidetään varsinkin kansainvälisessä työssä välttämättömänä pahana.

”Kehittynyt informaatioteknologia mahdollistaa etäneuvottelut, mutta fyysistä läsnäoloa ei voi kokonaan korvata etävuorovaikutuksella”, toteaa liikenneneuvos Raisa Valli liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Vallin mukaan ohjaavan vaikutuksen, eli hintojen nousun, olisi oltava hyvin merkittävä, jotta työmatkalentäminen vähentyisi. ”Tällainen nousu tulisi kansantaloudelle hyvin kalliiksi.”

Ympäristöjärjestö Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Anna-Riikka Ihantola taas on sitä mieltä, ettei työmatkalentäminen ole välttämätöntä. ”Kalleimmaksi kansantaloudelle tulee ilmastonmuutos, jota lentäminen voimistaa”, hän napauttaa.

Ihantolan mukaan työmatkustusta olisi mahdollista vähentää tehokkaalla informaatioteknologian ja yhteistyöverkostojen hyödyntämisellä. ”Suurinta asennemuutosta vaadittaisiin kuitenkin lomailukulttuurissa, koska suurin osa lennetyistä kilometreistä on lomalentämistä.”

Halpayhtiöt ja niiden luoma kilpailu ovat tehneet lentomatkailun houkuttelevaksi niillekin, joiden kukkaronnyörit ovat tiukalla. Moneen kohteeseen pääsee tätä nykyä lentäen jopa halvemmalla kuin junalla tai bussilla.

Raisa Vallin mukaan lentoliikenteen kyky kilpailla hinnoilla ei johdu ensisijaisesti siitä, että se on päästökaupan ja verotuksen ulkopuolella. ”Lentoliikenne kannattaa pienemmällä matkustajamäärällä kuin esimerkiksi junaliikenne”, hän toteaa.

”Lentoyhtiöille on kilpailuetu myös se, että ne hinnoittelevat liput matkustusajankohdan mukaan. Halpalentoyhtiöiden hinnoittelupolitiikka tosin on sellaista, että se menee monella tavalla yli minun ymmärrykseni.”

Ilmaston kannalta rajoittamisella on kiire

On monenlaisia arvioita siitä, kuinka paljon lentolipun hinta nousisi, mikäli lennon ympäristövaikutukset otettaisiin huomioon. Yhden laskelman mukaan korotus olisi noin sata euroa tuhannelta kilometriltä, jos mukana olisi myös lentovero. Varmaa on, että korotus olisi merkittävä.

”Yläilmakehässä tuotettu päästö on vaikutuksiltaan 2–4-kertainen maan pinnalla tuotettuun nähden. Yhdensuuntaisen Thaimaan-lentomatkan päästövaikutus on suunnilleen yhtä suuri kuin keskikokoisen omakotitalon lämmitys vuodessa”, Anna-Riikka Ihantola toteaa. Yhden lennon päästömäärällä saman matkan voisi tehdä junalla 30–50 kertaa.

”Lentoliikenteen kasvua on rajoitettava kiireesti ja paljon, jos halutaan pysyä Euroopan unionin asettamassa kahden asteen lämpenemistavoitteessa. EU:n toivoisi ottavan asiassa edelläkävijän roolin”, Ihantola sanoo.

Raisa Vallin mukaan EU on jo edelläkävijä. ”EU ajaa lentoliikenteen saamista päästökaupan piiriin Kioton sopimuskauden päättymisen jälkeen vuonna 2012. EU on myös pyrkinyt aktiivisesti parantamaan tietoisuutta lentoliikenteen päästövaikutuksista.”

Lyhyiden lentojen boikotti leviää

Ihantola haluaa uskoa, että pakon edessä poliittista tahtoa rajoittaa lentoliikenteen päästöjä löytyy. Vielä tärkeämpi on yksittäisen kuluttajan tahto.

Samaan aikaan kun moni lomasta haaveileva ilahtuu löytäessään jymytarjouksen, päättää yhä useampi luopua lentämisestä joko lomaillessa tai kokonaan.

Brittilehti The Guardian raportoi alkuvuodesta, ettei lentoboikotti ole enää vain ekohenkisten maailmanparantajien asia. Myös monet tavalliset perheenäidit ja -isät ja jopa liikemiehet valitsevat lentokoneen sijasta jonkin muun matkustusvälineen.

Britanniassa on käynnistetty lentokieltäytyjille oma Flight Pledge Union -kampanja. Se tähtää erityisesti lyhyiden lentomatkojen vähentämiseen. Niiden ympäristökuormitus on kilometriä kohden suurin, ja tällaiset matkat olisi useimmiten helppo tehdä jollain muulla välineellä. o

Halpalentäjät luottavat kasvuun

Noin kolmannes Euroopan sisäisistä lennoista on halpalentoja, jollaisiksi luokitellaan edestakaisina alle 150 euron hintaiset lennot. Alalla toimii lähes 60 yhtiötä. Kannattavia niistä on vain neljä tai viisi, ja joukon odotetaan karsiutuvan lähivuosina.

Viime vuonna halpalentojen määrä kasvoi 51 prosenttia koko Euroopassa ja Pohjoismaissakin 43 prosenttia, kertoo lentoliikenteestä tietoja keräävän OAG:n johtaja Duncan Alexander.

Kasvun ei uskota hiipuvan lähivuosinakaan. EasyJet ilmoitti äskettäin Berliinissä pidetyillä ITB-matkailumessuilla aikovansa ohittaa Lufthansan eurooppalaisten matkustajien määrässä kahden vuoden sisällä. ”Eniten kasvun varaa on itäisessä Euroopassa sekä Espanjassa ja Italiassa”, arvioi EasyJetin Saksan toimitusjohtaja John Kohlsaat.

Intiassa heikot näkymät

Aivan kaikkialle maailman halpalentäjätkään eivät ole vielä onnistuneet levittäytymään. Intiassa, jossa lentoliikenne lisääntyi viime vuonna 37 prosenttia, niillä ei ole juuri mahdollisuuksia, arvioi sikäläisen Kingfisher Airlinesin perustaja Vijay Mallya. Lakisääteiset vaatimukset pitävät yhtiöiden kulut korkeina, eikä työvoimasta säästämisestä ole halvan työn maassa apua.

Kehitys kulkeekin toiseen suuntaan. Kingfisher aikoo pian esitellä osalla lentojaan ykkösluokan, sillä maassa on 400 miljoonan ihmisen keskiluokka, joka maksaa mieluusti paremmasta palvelusta.

Polttoaineen kulutus huolettaa lentoyhtiöitä lähinnä kustannustehokkuuden takia. Polttoaineen osuus on 23 prosenttia toimintakustannuksista, eli pienelläkin säästöllä on suuri merkitys, sanoo Philippe Bruyere ilmailualan keskusjärjestö IATA:sta.

”Ilmastovastuu on meille iso teema, mutta siitä puhuttaessa täytyy muistaa, että lentoliikenne vastaa 4,5 prosenttia maailman taloustuotannosta ja vain 3,5 prosenttia kasvihuonekaasujen päästöistä”, hän kuittaa. o

Terhi Brusin, Berliini