Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Linux suojelee sotilaita

Jussi Karmala

Puolustusministeriö valitsi käyttöjärjestelmäkseen Linuxin. Vihreät toivovat, että mallia seurataan muissa ministeriöissä.

Puolustusministeriön valinta siirtyä avoimen ohjelmiston Linuxin käyttäjäksi voi lisätä Linuxin käyttöä myös muissa ministeriöissä ja valtionhallinnossa, arvelee vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi.

”Linuxin käyttö on julkishallinnolle edullista ja samalla se vapauttaa yhden ohjelmistojätin, Microsoftin, ylivallasta.”

Puolustusministeriölle Linuxin valinta ei kuitenkaan ollut ideologinen kysymys, vaan järjestelmän toimivuuteen ja turvallisuuteen liittyvä päätös. ”Lähtökohta oli valita oikea tuote oikeaan tarpeeseen”, kertoo puolustusministeriön atk-suunnittelija Antti Nummiranta.

Linux on suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämä ilmainen käyttöjärjestelmä. Linuxin lähdekoodi on avoin, joten käyttäjä voi muokata sitä tarpeitaan vastaavaksi.

Kiinan armeija käyttää Linuxia

Myös Jyrki Kasvi pitää Linuxia turvallisena. ”Linuxin käyttäjä voi itse läpikäydä lähdekoodin, jolloin käyttäjä tietää täsmälleen, mitä järjestelmä sisältää.”

Kasvin mielestä puolustusministeriön kannattaa dokumentoida Linuxin käyttöönotto hyvin. ”Tietoja voidaan sitten käyttää myös muilla valtionhallinnon aloilla Linuxia harkitessa.”

Linuxin yleistymistä toivoi myös vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi viime viikon tiedotteessaan.

Saksassa maan hallitus suosii Linuxia, koska se on eurooppalainen järjestelmä. Linuxin eurooppalaisuus on valtti myös Kiinassa, jossa Kiinan kansanarmeija on käyttänyt Linuxia jo jonkin aikaa. Microsoft on yhdysvaltalainen yritys, eikä Kiina halua antaa tukeaan kilpailevalle suurvallalle.

Tietoja ei saa jäädä lojumaan

Atk-tietokirjailija Petteri Järvinen hän ei näe Linuxissa suuria riskejä puolustusministeriölle.

”Ongelmia voi lähinnä tulla sovellusten saatavuudessa ja siinä, että ohjelmien vaihtaminen saattaa tulla kalliiksi.”

Järvisen mielestä normaalissa toimistokäytössä Microsoft ja Windows-käyttöjärjestelmä ovat edelleen vahvoilla. ”Linux on parempi silloin, kun käyttöjärjestelmää tarvitaan palvelinkäyttöön tai vaikka oman softan kehittämiseen.”

Jyrki Kasvi arvelee, että Linuxin riskit ovat suurimmillaan sen käyttöönottovaiheessa. Kun tietotekninen perusinfrastruktuuri muuttuu kokonaan, tarvitaan käyttäjille paljon koulutusta. Samoin valtavat tietomassat pitää pystyä siirtämään hallitusti. Tietoa ei saa jäädä jonnekin vain lojumaan.

”Ettei käy niin kuin joissain kunnissa, joissa sosiaalipuolen tietokoneita vaihdettaessa laitevalmistajan huoltoon on jäänyt koneita, joiden kiintolevyt ovat täynnä salassapidettävää materiaalia, esimerkiksi ihmisten sosiaaliturvatietoja.” o