Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Ilmastonsuojelu ei tapa taloutta

Terhi Brusin, Berliini

Kasvihuoneilmiön eteneminen voidaan tutkitusti pysäyttää odotettua halvemmalla.

Talouskasvun ei tarvitse loppua eikä elintasomme romahtaa, vaikka kasvihuonekaasujen päästöjä laskettaisiin niin paljon, että maapallon lämpeneminen ja siitä aiheutuvat luonnonkatastrofit saataisiin kuriin.

Tähän tulokseen tulevat Potsdam Institute for Climate Impact Research, venetsialainen Fondazione Eni Enrico Mattei sekä Saksan valtiollinen ympäristötiedon keskus Umweltbundesamt uudessa tutkimuksessaan.

”Ilmastonsuojelun ei tarvitse maksaa enempää kuin vajaan prosentin maailmanlaajuisesta bruttokansantuotteesta vuoteen 2050 mennessä”, sanoo Potsdamin instituutin pääekonomisti Ottmar Edenhofer.

Aiemmin muutoksen hinnaksi on arvioitu eri selvityksissä vähintään 2–5 prosenttia, korkeimmillaan jopa 10–15 prosenttia maailman bkt:stä. Uudessa tutkimuksessa vertailluista kymmenestä skenaariosta parissa ilmastonsuojelu tuotti jopa voittoa.

Avainasemassa energiatehokkuus

Tutkimuksen tavoitetasona oli, että ilmasto on vuonna 2050 korkeintaan kaksi astetta lämpimämpi kuin esiteollisella kaudella. Tämä on myös Euroopan unionin virallinen tavoite.

Tässäkin on tekemistä. ”Hiilidioksidipäästöt on saatava vuosisadan puoliväliin mennessä alle puoleen vuoden 1990 tasosta”, sanoo Umweltbundesamtin energiaosaston johtaja Klaus Müschen. Vuosisadan lopussa tavoite on lähes päästötön talous.

”Tarvitsemme kolmannen teollisen vallankumouksen. Koko maailman energiajärjestelmä on uudistettava 20 vuodessa”, sanoo Potsdamin laitoksen johtaja Hans Joachim Schellnhuber.

Tärkein keino on energiatehokkuuden radikaali parantaminen. Uusiutuvien energiamuotojen osuus koko energiantuotannosta on nostettava 2050 mennessä vähintään 50 prosenttiin.

Hiilidioksidin varastoimiselle tutkijat antavat arvoa vain väliaikaisena ratkaisuna, joka antaa aikalisää päästöttömän teknologian kehittämiseen. Myöskään ydinvoimaa he eivät kelpuuta kuningasratkaisujen joukkoon.

Päästökauppa globaaliksi

Koska maapallon ilmasto on jo nyt asteen lämpimämpi kuin 1800-luvulla, muutos on saatava liikkeelle seuraavien 10–20 vuoden aikana, sanoo Schellnhuber.

”Hiilidioksidin hinnan on noustava ja on saatava aikaan maailmanlaajuiset päästömarkkinat, joilla ovat mukana myös Yhdysvallat, Kiina ja Intia”, täydentää FEEM:n tutkija Carlo Carraro.

Ellei käännettä saada aikaan ajoissa, vievät hirmumyrskyt, tulvat ja kuivuudet vuoteen 2050 mennessä noin kymmenen prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, arvioi Umweltbundesamt. Ympäristöpakolaisille ja sosiaalisille levottomuuksille hintaa ei ole edes määritelty.

Tutkimustuloksista keskusteli konferenssissa Potsdamissa viikko sitten 50 kansainvälisesti johtavaa ilmastotutkijaa, taloustieteilijää ja tekniikan asiantuntijaa sekä talouden, politiikan ja järjestöjen edustajia. Tapahtuman painoarvosta kertoo, että kaikki suostuivat tilaisuuteen kahden viikon varoitusajalla. o

Uusinta ilmastotietoa netissä