Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Perhettä tukeva lastensuojelu ahdingossa

Laura Kosonen

Huostaanotot lisääntyvät, mutta apua ei saa ennen kuin tilanteet kärjistyvät.

Perheen pärjäämistä tukevia lastensuojelupalveluita on yhä hankalampi saada monissa kunnissa. Ennaltaehkäisevän lastensuojelun tarkoitus on tukea vaikeuksissa olevia perheitä niin, että järeiltä toimenpiteiltä, kuten huostaanotoilta, vältyttäisiin.

”Kunnat pystyvät hoitamaan vain vakavat tapaukset, mutta yhä enemmän on väliinputoajia, jotka jäävät kokonaan avun ulkopuolelle”, Helsingin ensikotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi-Maria Manninen sanoo.

Manninen pelkää, että kohta avohuollon asiakkuutta ei enää ole. ”Huostaanottojen määrät kasvavat, mutta avohuollon määrä romahtaa, kun tilanteisiin ei puututa eikä varoja ole.”

Kotkalle kehuja, Espoo säästää selkänahasta

”Lastensuojelu on palokuntatyötä. Vain kiireelliset tapaukset hoidetaan”, vahvistaa tulosaluejohtaja Sirpa Taskinen Stakesista.

Palvelujen saatavuudessa on kuntien välillä suuria eroja. ”Esimerkiksi Kotka on satsannut systemaattisesti lapsiperheiden asioihin. Espoo taas on rikkaudestaan huolimatta leikannut jatkuvasti”, Taskinen sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti tiistaina valtakunnallisen sosiaalipalvelujen arviointikierroksen, jossa selvitetään, saavatko ihmiset eri kunnissa heille kuuluvat sosiaalipalvelut.

Osan avohuollon palveluista kunta järjestää itse, osa ostetaan esimerkiksi järjestöiltä. Päästäkseen järjestön ylläpitämään palveluun, vaikkapa masentuneiden äitien ryhmään, asiakas tarvitsee maksusitoumuksen kunnan sosiaalitoimelta. Ensi- ja turvakotien liiton mukaan monet asiakkaat joutuvat odottamaan maksusitoumusta jopa kuukausia.

Liitto kertoo, että Helsingissä päihderiippuvaisten odottavien äitien, pikkulapsiperheen arkeen tukea tarvitsevien ja lähisuhdeväkivallasta kärsineiden naisten on ollut vaikea päästä avun piiriin.

”Tilanne on sama monissa kunnissa. Meidän palveluissamme olisi tilaa, mutta kunta ei pysty antamaan maksusitoumusta”, Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Marita Ruohonen sanoo.

Järjestöt ja kunta eri mieltä hoitoon pääsystä

Helsingin kaupungin perhepalvelujohtaja Raili Metsälä ihmettelee Ensi- ja turvakotien liiton näkemystä.

”Hoitoon pääsyn tai maksusitoumusten suhteen ei ole tehty uusia linjauksia. Joissakin tapauksissa asiakkaan tilanteen arviointi on saattanut viedä suunniteltua pidempään.”

Helsinki on keskittämässä avopalveluiden ostoa, jolloin kaupunginosakohtaisilta eroilta palveluiden saatavuudessa vältyttäisiin.

”Kesällä tehty tutkimus osoittaa, että Helsinki käyttää pienten lasten kohdalla paljon avohuollon tukitoimia. Ongelma on siinä, miten kaikki palvelut saadaan suunnitelmallisesti käyttöön”, Metsälä sanoo.

Yli puolen vuoden jono perheneuvolaan

Kunnan omien avohuoltopalvelujen saatavuus vaihtelee paikkakunnittain. Jonot esimerkiksi perheneuvoloihin ovat pisimmät pääkaupunkiseudulla.

”Meillä jotkut ovat olleet jonossa maaliskuusta saakka, eikä ole varmaa, pystytäänkö heille tarjoamaan aikoja tänä vuonna”, sanoo sosiaalityöntekijä Marja Rihu Helsingin perheneuvolan Itäkeskuksen toimipisteestä.

Joillakin alueilla pääkaupunkiseudulla tilanne on vielä hankalampi. Jyväskylän perheneuvolassa vastaanotolle pääsee runsaan kuukauden jonotusajalla. Seinäjoella jono on puoli vuotta, Tampereella kolmisen kuukautta.

Lastensuojelun asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Kaikissa perheneuvoloissa ollaan yhtä mieltä siitä, että perheiden ongelmat ovat vaikeampia kuin aikaisemmin. Lapsen vakava oireilu on pantu merkille päiväkodissa tai koulussa.

”Rajattomuutta ja kyvyttömyyttä huolenpitoon näkee paljon. Joku lapsi oireilee esimerkiksi väkivallalla, toinen masentuu tai vetäytyy”, Rihu kuvailee. o

Perhepaikassa pinotaan arjen palikoita

Jaana, 24, riisuu ulkovaatteet pojaltaan Jonilta, 2, ja istahtaa kahvikupillisen ääreen viihtyisään oleskelutilaan. Perhepaikka Merikehdossa Helsingin Rastilassa on avointen ovien ilta. Tänään sosiaalialan opiskelijat ovat sisustaneet sivuhuoneeseen satuaitan.

”Tulemme Jonin kanssa tänne melkein joka viikko. Olemme myös osallistuneet perheleireille ja retkille, ne tuovat irrottautumishetkiä arkeen”, Jaana sanoo.

Merikehdossa tehdään perhetyötä Vuosaaren alueen lastensuojelun asiakkaiden kanssa. Helsingin kaupunki ostaa toiminnan Pienperheyhdistykseltä ostopalvelusopimuksella.

”Asiakkaillamme on erilaisia hankalia elämäntilanteita, esimerkiksi vaikeuksia arjenhallinnassa, päihde- tai mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä tai väkivaltaa kotona”, perhetyöntekijä Miika Tervo sanoo.

Asiakasperheen sitoutuminen on työn perusta. Jokaisella perheellä on oma perhetyöntekijä tai työpari. Yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa laaditaan suunnitelma ja tavoitteet ongelmien ratkaisemiseksi. Puolen vuoden välein tarkistetaan, miten suunnitelma on toteutunut.

Perhe mukana tekemässä päätöksiä

”Tapaamme asiakasperhettä viikottain täällä Merikehdossa tai perheen kotona. Jos tilanne perheessä on kaoottinen, saatetaan aluksi järjestää kotona vaikkapa siivoustalkoot, tyyliin soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa. Yleensä tapaamiset ovat kuitenkin keskustelemista”, kertoo perhetyöntekijä Luru Natunen.

Tunnelma avointen ovien illassa on mutkaton. Jaanan lisäksi paikalla on kaksi muuta äitiä lapsineen. Toiminnassa pyritään avoimuuteen, vaikka tilanteet perheissä ovat hankalia.

”Meillä asiakkaat nähdään ensisijaisesti ihmisinä ja vanhempina”, Miika Tervo sanoo.

Tänä vuonna Vuosaaren alueella on tehty pitkälti yli sata lastensuojeluilmoitusta. Merikehdolla on kerrallaan 12 asiakasperhettä. Joillekin perheille pääsy asiakkaaksi saattaa merkitä keskeistä käännettä parempaan.

”Minulla on ollut erikoinen suhde Jonin isän kanssa, ja tilannetta on selvitetty pikkuhiljaa. Nyt asiat ovat ratkeamassa”, Jaana kertoo. Hän on löytänyt yksinhuoltajaäideille tarkoitetun työllistämisprojektin ja tukityöllistymispaikan päiväkodista.

Merikehdossa työskennellään intensiivisesti perheen kanssa keskimäärin reilun vuoden ajan. Monet, kuten Jaana, jatkavat mukana löyhemmässä ”helmitoiminnassa” ja osallistuvat esimerkiksi avointen ovien iltoihin.

”Tulokset ovat hyviä, kun perhe on sitoutunut. Elämänhallinta lisääntyy ja lastensuojelun asiakkuus ehkä päättyy. Joku työllistyy tai pääsee irti päihteistä, joku löytää ympärilleen tukiverkostoa”, Luru Natunen kuvaa. o