Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Kulutustavaroista löytyy kiistanalaisia kemikaaleja

Riikka Kaihovaara

Muovin pehmennysaineiden pelätään horjuttavan hormonitoimintaa.

Muistatko, miltä tuoksuu uudessa autossa? Se muovinen, hieman pistävä haju on ftalaattien, eli muovin pehmennysaineiden tuoksu. Ftalaatit ovat yksi kiistellyimpiä kemikaaliryhmiä Euroopan unionissa.

Ympäristöjärjestö Greenpeace selvitti päivittäistavaroiden kemikaalipitoisuuksia Pohjoismaissa. Järjestön kemikaaliasiantuntija Jacob Hartmann myöntää, että mukaan valittiin esineitä, joiden tiedettiin sisältävän paljon ftalaatteja ja muita haitallisiksi epäiltyjä kemikaaleja.

Tavarat analysoitiin riippumattomassa Eurofins-laboratoriossa Tanskassa. Suomalaisista tuotteista löytyi muun muassa bromattuja palonestoaineita, keinotekoisia myskejä ja ftalaatteja. Kaikki löydetyt aineet ovat yleisiä ja toistaiseksi laillisia.

Ftalaatit tekevät pojista tyttöjä

Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan lapsen hormonitoiminta muuttuu, jos äidinmaito sisältää ftalaatteja.

”Meidän ja muiden tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia. Ftalaatit näyttävät muuttavan poikien sukuelinten rakennetta ja hormoneja feminiinisempään suuntaan”, apulaisprofessori Jorma Toppari Turun yliopistosta kertoo.

Ruotsissa on tutkittu myös ftalaattien yhteyttä lasten allergioihin. ”Ennen kuviteltiin kemikaalien vahingoittavan vain ympäristöä, mutta uusimmissa tutkimuksissa ftalaatteja ja muita kulutustavaroiden kemikaaleja on alkanut löytyä myös kotipölystä”, Työterveyslaitoksen erityistutkija Kimmo Louekari kuvailee.

Kielletty leluissa, sallittu muualla

Euroopan parlamentti kielsi kesällä kuuden ftalaatin käytön lasten leluissa ja lastentarvikkeissa. Muoviset reput, penaalit ja juomapullot eivät kuulu kiellon piiriin. Esimerkiksi Suomessa myytävä Idols-penaali sisälsi leluissa kiellettyjä ftalaatteja.

”Unionissa päätetään jatkuvasti kieltää pieniä kemikaaliryhmiä esimerkiksi tietynikäisten lasten suuhun pantavissa leluissa. Tarvitaan selkeämpiä ja kattavampia kieltoja”, Hartmann vaatii.

Euroopan unionissa valmistellaan Reach-kemikaaliasetusta, joka pakottaisi teollisuuden testaamaan ja rekisteröimään yleisimmät kemikaalit. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Tellervo Kylä-Harakka-Ruonalan mukaan Reachista kärsivät pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei riitä resursseja tutkimukseen.

”Uhkana on, että asetuksen alkuperäiset tavoitteet, eli ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu, peittyvät lisääntyvän byrokratian alle”, Kemianteollisuus ry:n osastopäällikkö Seppo Loikkanen huomauttaa.

Vanhassa vara parempi

Greenpeace vaatii, että vaarallisimmat kemikaalit korvataan turvallisemmilla ja että tuotteissa on oltava tiedot niiden sisältämien kemikaalien haitallisuudesta.

Loikkasen mukaan unionin kemikaalilainsäädäntö sallii jo nyt aineiden kieltämisen tai käytön rajoittamisen. ”Uusia erillisiä säännöksiä ei tarvita”, hän sanoo.

Myöskään Jorma Topparin mielestä esimerkiksi ftalaattien kieltäminen ei ole realistista.

”Joutuisimme luopumaan muovin käytöstä kokonaan. Myöskään korvaaminen uusilla, tuntemattomammilla aineilla ei ole suositeltavaa. Ftalaatteja on käytetty vuosikymmeniä, ja niistä sentään tiedetään jotain.” o

Lisää aiheesta:

Kemikaaliasetuksen lobbaus kuumimmillaan