Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Pätkätyöläiset hakevat oikeutta lakiteitse

Riikka Kaihovaara

Määräaikaisia työntekijöitä on eniten kuntien ja valtion palveluksessa.

Puolitoista vuotta sitten torniolainen koulunkäyntiavustaja Heidi Viita kyllästyi olemaan määräaikainen. Hän oli työskennellyt päiväkodinhoitajana ja koulunkäyntiavustajana kymmenen vuotta ilman vakinaistamista.

Viita ja viisi muuta koulunkäyntiavustajaa lähettivät Kunta-alan ammattiliiton KTV:n välityksellä Tornion kaupungille haasteen käräjäoikeuteen.

”Viime kesä oli kyllä raskasta aikaa, kun jännitettiin miten tässä käy”, Viita kertoo.

Elokuun lopulla kaupunki tarjosi Viidalle ja muille vaikituista työpaikkaa. Palkkaa ei tosin makseta joulu- hiihto- ja kesäloman ajalta. Jos kaupunki palkkaa näinä aikoina sijaisen tai kesätyöntekijän, se joutuu kuitenkin maksamaan vakituisille korvausta.

”Nyt olo on helpottunut. Kyllä pitää itse pitää puoliaan, kukaan muu ei sitä tee”, Viita sanoo.

Työntekijä voittaa useimmat kiistat

Heidi Viita on tyypillinen tapaus. Kuntien työntekijöistä määräaikaisia on vajaat 23 prosenttia. He työskentelevät esimerkiksi koulunkäyntiavustajina, sosiaalityön-tekijöinä ja siivoojina.

Työsopimuslain mukaan määräaikaisuudelle täytyy olla perusteet. Mikäli määräaikaisia työsuhteita on ketjutettu vuosia, perusteita ei yleensä ole. Moni työntekijä onkin lähtenyt vaatimaan vakinaistamista lakiteitse.

”Näitä oikeustapauksia on jatkuvasti vireillä kymmeniä. Pöydälläni on tapaus, jossa työntekijällä on ollut kymmenen vuoden aikana 179 määräaikaista työsuhdetta”, KTV:n lakimies Keijo Karhumaa kertoo.

Usein kiista saadaan sovittua työntekijän ja työnantajan kesken jo ennen kuin se menee käräjille asti. Oikeudessa työntekijä voittaa lähes aina. Karhumaa muistaa vain yhden tapauksen, jossa oikeus olisi päättänyt riidan työnantajan eduksi.

Kuntatyönantajaa tilanne ei hirvitä. ”Tietysti kentällä voi olla ikäviä yksittäistapauksia, mutta pääosin kuntien määräaikaiset työsuhteet ovat täysin laillisia”, kunta-alan työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri sanoo.

Valtiolla oma ratkaisuelin

Valtion työntekijöstä määräaikaisia on joka neljäs. Yksityisellä sektorilla määräaikaisia on vain noin 13 prosenttia työntekijöistä.

Valtion työmarkkinalaitoksen hallitusneuvoksen Kirsi Äijälän mukaan osasyy määräaikaisiin työsuhteisiin on vanha hallintokulttuuri. ”Valtiolla irtisanominen on vaikea asia henkisesti. Tarvitaan asennemuutosta, jotta laitokset uskaltaisivat palkata vakituisia työntekijöitä.”

Valtiolla määräaikaisuuksien ja virkasuhteiden laillisuuksia ratkoo virkamieslautakunta. ”Kokoonnumme kaksi kertaa kuukaudessa, ja joka kerta käsiteltävänä on yksi tai useampi tapaus”, kertoo työntekijäjärjestö Pardian lakimies Ari Komulainen.

Yli puolessa tapauksista lautakunta on katsonut, että määräaikaisuus on ollut laiton. Tällöin työnantaja, esimerkiksi yliopisto, on joutunut korvaamaan työntekijälle 6–24 kuukauden palkan.

Työntekijän eduksi ratkenneet kiistat ovat kunnille ja valtiolle kiusallisia, sillä ne pakottavat vakinaistamaan myös muita samassa työtilanteessa olevia.

Pelko estää tarttumasta asiaan

Intoa ajaa oikeuksiaan hillitsee pelko työpaikan menettämisestä. Monelle kunta on ainoa mahdollinen työnantaja, ja naapurikuntaan voi olla matkaa 50 kilometriä. Jos työntekijä lähtee riitauttamaan määräaikaisen työsuhteensa, voi olla, että kunta ei enää palkkaa häntä.

Valtionkaan työntekijät eivät usein uskalla viedä asiaa lautakuntaan. ”Jos lähtee riitelemään, niin tieto kiirii eri työnantajatahoille, jotka ovat sitten nihkeitä palkkaamaan tällaista työntekijää”, Komulainen selittää.

Tulevaisuuden työvoimapula saattaa heilauttaa vaakakupin työntekijöiden puolelle. Pätkätöitä teettävät valtio ja kunnat eivät silloin ole haluttuja työnantajia. o

Sissit ovat vakituisia sijaisia

Suurin osa kuntien määräaikaisista on sijaisia. ”Tarvitsemme määräaikaisia paikkaamaan äitiyslomia ja vuorottelu- ja opintovapaita”, Kuntatyönantajien Jouni Ekuri perustelee. ”Jos sijaiset siivottaisiin tilastoista, kunnat olisivat pätkätöiden teettäjänä tasoissa yksityisen sektorin kanssa.”

Terveys- ja sosiaalialan työntekijöiden järjestön Tehyn mukaan sjaistarve on jatkuva, minkä vuoksi vakituisia pitäisi palkata lisää. ”Ihmiset saattavat olla töissä kymmenen vuotta eri ihmisten sijaisina. Työnantaja lupaa aina pätkän kerrallaan.”

Jos sijaisena toimiva sairastuu, hänen työsuhteensa saattaa katketa. Tällöin vuosilomat ja muut työsuhde-edut jäävät saamatta.

Ongelma on ratkaistu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, jossa toimii niin sanottuja ”sissejä”. Sissit ovat vakituisessa työsuhteessa olevia sairaanhoitajia, jotka toimivat esimerkiksi äitiys- ja vuosilomalla olevien sijaisina. He työskentelvät sairaaloissa 3–4 eri osastolla.

”Sissit tietävät kunkin osaston työtavat. Tämä on tärkeää myös sairaanhoitajien vastuukysymysten kannalta”, kertoo lakiasiain päällikkö Marja Lounasmaa Tehystä. Vastaavanlaisia vakituisia sijaisia voitaisiin hänen mukaansa palkata muillekin aloille.

Työsopimuslain perusteissa todetaan, että jos työntekijä paikkaa pysyvää sijaistarvetta, hänet pitää vakinaistaa. Pykälän piti alunperin päätyä itse lakiin, mutta se kirjattiin lopulta vain lain perusteluosaan.

Helsingin käräjäoikeudessa on jo tehty yksi päätös, jonka mukaan määräaikaisuuksien ketjuttaminen ei ollut laitonta, koska henkilö oli jatkuvasti eri henkilön sijainen.

Työministeri Tarja Filatov (sd.) on pannut vireille selvitystyön määräaikaisten asemasta. ”Työsopimuslaki on hyvä, mutta täytäntöönpano ontuu. Haluan tietää miksi”, Filatov sanoo. o