Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Suomesta tulisi hyvä kehitysmaiden velkasovittelija

Heta Muurinen

Poliitikot ja kansalaisjärjestöt lämpenevät ajatukselle.

Kehitysmaiden valtavat velat teollisuusmaille aiheuttavat jatkuvasti vakavia ongelmia. Velanhoitokulujen vuoksi köyhimmät ihmiset eivät saa peruspalveluita. On laskettu, että velkataakka vaatii tuhansia uhreja päivittäin.

Kansalaisjärjestö Attac julkaisi syksyllä kirjan Kehitysmaiden velkakriisi tänään. Attac haluaa nostaa Suomen profiilia velka-asioissa, ja järjestön piirissä on heitetty ilmaan ajatus: voitaisiinko Suomeen perustaa puolueeton, kansainvälinen velkasovitteluelin?

”Tietenkin hankkeeseen pitäisi saada muitakin maita mukaan, mutta jonkun on lähdettävä asioita ensin ajamaan, jotta ne joskus toteutuisivat. Uskon, että lopulta velkasovittelumekanismi kyllä perustetaan”, sanoo Attacin velkakampanjan vetäjä Johannes Urpelainen.

Tarvitaan säännöt velkojille ja lainan ottajille

Urpelaisen mielestä velkasovitteluelin voisi olla YK:n alainen tai täysin itsenäinen instituutio. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on tarjoutunut sovittelijaksi, mutta suurena velkojana se ei ole puolueeton.

Velkasovittelu ei tarkoita kaikkien velkojen automaattista mitätöintiä. ”Globaalin demokratian kannalta on tärkeää, että luodaan säännöt sekä velkojen myöntäjille että lainaajille. Vaikka kaikki velat mitätöitäisiin, pian kehitysmaat olisivat taas velkaantuneita. Velkojien ja velallisten valtasuhteiden on muututtava”, Urpelainen sanoo.

Tarvittaisiin yhteinen säännöstö, joka antaisi lainan ottajalle tietoa velasta. Näin holtiton lainailu saataisiin kuriin. Säännöstöt laatisi kansainvälinen tuomioistuin, joka tekisi päätöksiä ja malleja, joiden mukaan ongelmatapauksissa toimittaisiin.

Ministeriä kiinnostaa Suomen aloitteellisuus

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mari Kiviniemen (kesk.) mielestä kysymys Suomen aloitteellisuudesta velkasovittelumekanismin perustamiseksi on mielenkiintoinen. Hän loisi mekanismin osaksi YK:ta.

”Tällöin myös sen uskottavuus ja legitimiteetti olisi helpompi turvata. YK:lla olisi lisäksi jo valmiina asiantuntemusta.” Kiviniemi pitää tärkeänä määritellä, mitkä velat sisällytettäisiin sovitteluun.

”Suomi korostaa köyhimpien, vaikeasti velkaantuneiden maiden velkaongelmien ratkaisua. Tällöin on kyseessä maiden velkaantuminen kansainvälisille rahoituslaitoksille, koska köyhimmät maat eivät saa lainaa yksityisiltä pääomamarkkinoilta.”

Velkasovittelu mukana Helsinki-prosessissa

Kiviniemi muistuttaa, että velkasovittelumekanismin perustaminen sisältyy myös Suomen ja Tansanian hallitusten käynnistämään Helsinki-prosessiin.

Helsinki-prosessia on kritisoitu konkreettisten tulosten ja jatkotoimenpiteiden puutteesta. ”Suomi haluaa olla globaalin oikeudenmukaisuuskeskustelun kärjessä Helsinki-prosessilla, mutta käytännössä toimet ovat huomattavan varovaisia”, kritisoi Attacin velkakriisijulkaisun toimittanut Teppo Eskelinen.

EU:n puheenjohtajamaa voi pitää velkoja esillä

Suomella on mahdollisuus edistää liberaalia velkapolitiikkaa EU:n puheenjohtajamaana ensi vuonna. Europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr.) pitää Suomen tarjoutumista sovittelun asemamaaksi hyvänä ideana. ”Se sopisi hyvin Helsinki-prosessin konkreettiseksi tuotteeksi.”

Helsinki Prosessin lisäksi Suomi on kunnostautunut konfliktien sovittelussa presidentti Martti Ahtisaaren Aceh-neuvotteluissa. Ahtisaaren johtaman CMI:n (Crisis Management Initiative) toiminnanjohtajan Pauliina Arolan mielestä Suomen aktiivisuus rauhan- ja kehityksen kysymyksissä on aina paikallaan.

”Tärkeää on, että tällainen aktiivisuus on strategisesti suunniteltu ja resurssoitu ja että sillä on poliittinen tuki.”

Neuvostoliiton vanhat velat esteenä?

Velkasovittelun este voi YK:ssa olla turvallisuusneuvosto, sillä Yhdysvallat vaalii ehdotonta vallankäyttöoikeutta velka-asioissa. Kesällä G8-maiden neuvotteluissa Yhdysvallat ei kuitenkaan yllättäen ollut suurin velkojen mitätöinnin vastustaja.

Vastustajat vaihtuvat sen mukaan, mitä milloinkin ehdotetaan mitätöitäväksi. Jos tuomioistuin muuttaisi valtasuhteita, myös rahoituslaitokset ja öljy-yhtiöt menettäisivät otettaan kehitysmaista.

Toisaalta tuomioistuinta vastustavat jotkut etelän kansalaisjärjestöt, joiden mielestä maksukyvyttömyyteen vetoaminen olisi nöyryyttävää. Järjestöjen mielestä kaikki velat tulisi mitätöidä kolonialistisen historian vuoksi.

Suomella ei ole kolonialistien taakkaa eikä maa ole suuri velkoja. On myös arveltu, että Neuvostoliiton maksamattomat velat Suomelle pitäisi hoitaa ennen sovitteluelimen ideointia, mutta nämä spekulaatiot jäävät vahvistamatta. o

Maailmanpankki puhuu veloista Helsingissä

Suomalaisille päättäjille tarjoutuu tilaisuus ottaa velkasovitteluasiat esille Maailmanpankin parlamentaarisen verkoston konferenssissa eduskunnassa tänä viikonloppuna. Maailmanpankin tuore pääjohtaja Paul Wolfowitz osallistuu konferenssiin, samoin kuin Maailman kauppajärjestön WTO:n pääjohtaja Pascal Lamy, tosin videoyhteyden kautta.

Maailmanpankin parlamentaarisen verkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) vakuuttaa, että köyhyydestä ja veloista keskustellaan konferenssissa laajalti.

”En osaa sanoa, olisiko velkasovittelumekanismi toimiva idea, mutta en ole vastaan mitään, mikä saattaisi auttaa.”

Kiljusen mielestä velkoja voitaisiin sovitella Maailmanpankissa, jonne perustettaisiin neutraali sovitteluelin. YK:ssa jotkut jäsenmaat todennäköisesti vastustaisivat velkasovittelua. Sen vuoksi velka-asioille sopiva foorumi olisi Maailmanpankki. Jääviysongelmaa velkojana Kiljunen ei näe Maailmanpankin laajan jäsenpohjan vuoksi.

Wolfowitz toimi ennen Yhdysvaltain apulaispuolustusministerinä. Hän on Irakin ja Afganistanin sotien kannattaja. Helsingissä järjestetään myös Tee köyhyydestä historiaa -suurmielenosoitus ja varjoseminaari. o