Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Pahis ehdolla jengiin

Anna Tommola

Euroopan unioni päätti tiistaina aloittaa jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa ja onnistui siten pysymään lupaamassaan aikataulussa. Turkin tie kohti jäsenyyttä on ollut pitkä, eivätkä neuvottelut tule sujumaan mutkitta. Kulunee vähintään vuosikymmen ennen kuin maa täyttää jäsenyysehdot – jos täyttää.

Neuvottelut melkein torpanneen Itävallan ohella Turkin jäsenyyttä vastustavat kiivaasti monien EU-maiden kansalaiset. Erilaiset näkemykset on sallittava, mutta niiden ei toivoisi perustuvan ennakkoluuloihin. Turkin ottaminen mukaan on loogista jatkoa Euroopan rauhanprojektille, jossa yhteistyöllä on pyritty vihollisuuksien hillintään. Tästä näkökulmasta abstraktit kulttuurierot eivät ole riittäviä perusteita Turkin torjumiseen. Ovathan ”yhteiset eurooppalaiset arvot” tulkinnanvarainen kysymys ja osin kuviteltuakin yhteisyyttä – toisinaan myös silkkaa sanahelinää. Erot ovat suuria paitsi pohjoisen ja etelän välillä, myös maiden sisällä. Kaikki jäsenmaat tuskin toimivat jokaisen eurokansalaisen arvojen mukaisesti.

Uskonnollisista syistäkään Turkkia ei pidä torjua. Islamin ja kristinuskon välisen vuoropuhelun kannalta jäsenyys voisi päinvastoin olla eduksi. On myös muistettava muiden kuin kristittyjen kasvava määrä unionin nykyisten kansalaisten joukossa.

Vakava kysymysmerkki Turkin EU-taipaleella on sen sijaan ihmisoikeuksien tila. Kurdialueilla levottomuuksia on kaiken aikaa, eivätkä demokratia ja sananvapaus ole siinä kunnossa kuin soisi. Ehtojen täyttäminen vaatii Turkilta suuria muutoksia.

Toisaalta, helpolla ei pidä päästää nykyisiä jäseniäkään. Ihmisoikeusjärjestöt arvostelevat jyrkin sanoin esimerkiksi unionin siirtolaispolitiikkaa. Peiliin saa katsoa myös Suomi, joka sai taannoin Kansainväliseltä Helsinki-liitolta moitteet muun muassa siviilipalveluksen kestosta, yksityisyyden suojan rikkomisesta poliisitoimissa sekä turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa horjuttavasta pikakäännytyksestä.

Samalla kun unioni pohtii, mikä hakija täyttää jäsenyysehdot kuinkakin hyvin, se joutuu tosissaan etsimään ratkaisuja omaan syvenevään luottamuskriisiinsä kansalaisten edessä. Lähivuodet näyttävät, laajeneeko unioni – vai lässähtääkö se.

Puhtaasti tien päälle

Korkea bensan hinta on nostanut liikenteen biopolttoaineet päättäjien huulille. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) kiirehti keskiviikkona biopolttoaineiden käytön aloittamista. KTM asettaa asiantuntijaryhmän valmistelemaan toimia. Työlle voikin toivottaa reipasta etenemistä.

Yksi yllyke keskustelulle on naapurimaan aktiivisuus: Ruotsi on luvannut pyristellä irti öljystä 15 vuodessa. Kaasuautojen tankkauspisteet ovat tulossa kaikille maan huoltoasemille.

Suomessa ekoautoilu on edennyt hitaasti. Pääsyy on biopolttoaineita kaltoin kohteleva lainsäädäntö: kaasuautojen verotus oli pitkään ankaraa, ja kun korkea polttoainemaksu poistui, se korvattiinkin muita autoja tiukemmilla päästönormeilla. Lähes koko eduskunta tuki viime keväänä aloitetta kaasuautojen käytön helpottamisesta, mutta virkamiesten asenne on ollut nihkeä. Valtiovarainministeriössä on nähty, että biopolttoaineista tulee vielä pula, eikä niitä pidä tuhlata liikenteeseen.

Vaikka esimerkiksi lämmityksessä bioenergian käyttö olisikin tehokkaampaa, myös liikenteessä on ilmastosyistä haettava vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. Tämä ei tarkoita, että biovoimalla kulkevien autojen yleistyminen vapauttaisi ponnistelemasta joukkoliikenteen osuuden kasvattamiseksi. o