Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Mielipide

Kommentti, Kalle Sysikaski

Aceh tuli Suomeen – taas

Aceh tuli Suomeen rullatuolilla lokakuussa 1993. Tuoja oli Johannes Cornelius Princen. Hollantilaisen taidemaalarin poika oli 1940-luvulla lähtenyt teini-ikäisenä valloittamaan Indonesiaa takaisin Hollannille, kun maata pari vuotta miehittäneet Japanin joukot olivat vetäytyneet.

Sotiessaan nuori mies koki rajun mielenmuutoksen. Hänestä hollantilaiset kohtelivat indonesialaisia samalla tavalla kuin natsit olivat kohdelleet hollantilaisia. Princen vaihtoi puolta, kääntyi muslimiksi, teki pyhiinvaellusmatkan Mekkaan ja nousi Indonesiassa kansallissankariksi. Hollannissa monet vihasivat häntä. Princen pääsi käymään synnyinmaassaan vasta vuonna 1994.

Indonesiassa Princen opiskeli juristiksi ja ryhtyi puolustamaan ihmisoikeuksia. Presidentti Sukarno palkitsi Princenin mitalilla, mutta lähetti vankilaan tämän käytyä liian äänekkääksi. Myös Sukarnon seuraaja kenraali Suharto vangitutti Princenin.

Suomalaispatruuna Itä-Timorilla

Princenin vierailun jälkeen joukko suomalaisia Sadankomitea- aktiiveja pyrki kiinnittämään huomiota Acehin tilanteeseen. Toiminta oli osa kansainvälistä liikehdintää, jossa rauhanliikettä lähellä olevat ryhmät ja järjestöt lobbasivat niin mediaa kuin poliitikkoja. Samalla pyrittiin painostamaan eri maissa toimineita Indonesian edustajia.

1990-luvulla sekä Esko Ahon että Paavo Lipposen hallitukset myönsivät asevientilupia Suharton autoritaarisesti hallitsemaan Indonesiaan. Princenin ja monen muun ihmisoikeuksien puolustajan mukaan myös suomalaisia kenttätykistön laitteita, kranaatinheittimien räjähtimiä ja patruunoita käytettiin juuri Acehin, Länsi-Papuan ja Itä-Timorin kaltaisilla kriisialueilla.

Ainoa konkreettinen todiste oli Itä-Timorilta löytynyt Lapuan (nykyinen Patria) patruuna.

Kansalaisliikehdinnän ja kansanedustajien toiminnan tuloksena Lipposen hallitus pidättäytyi myöntämästä uusia lupia aseviennille Indonesiaan, vaikka Sadankomitean toimet rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta Itä-Timorilla, Acehissa ja koko Indonesiassa pitivätkin vielä suojelupoliisin etsivät apureineen kiireisinä. Imagokolhun pelossa Nokiakin lakkautti puolustustarviketeollisuutensa ja kenttätykistön laitteiden viennin Indonesiaan.

Vielä tärkeämpää oli Australiaan, Yhdysvaltoihin ja Britanniaan levinnyt liikehdintä. Isoilla valtioilla oli suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa Indonesiaan.

Turhauttavan mutkainen tie

Kun Suharto pakotettiin luopumaan vallasta vuonna 1998, aika alkoi kypsyä rauhanneuvotteluille. Vuonna 2002 Indonesian hallitus ja Acehille itsenäisyyttä vaatinut Vapaan Acehin Liike (GAM) tekivät sopimuksen vihollisuuksien lopettamisesta. Sopimus kaatui kuitenkin epäluottamukseen ja todellisten pyrkimysten puutteeseen.

Johannes Cornelius Princen kuoli vuonna 2002. Tapasin hänet viimeisen kerran Jakartassa joitakin kuukausia tätä ennen. Princen oli hyvin pettynyt Acehin kehitykseen.

Indonesiaa oli Suharton jälkeen hallinnut ihmisoikeuksia puolustanut maltillinen muslimijohtaja Abdurrachman Wahid. Hän oli pyrkinyt lopettamaan sotatoimet Acehissa. Vuonna 2001 liian demokraattisena pidetty Wahid syrjäytettiin ja tilalle nousi varapresidentti Megawati Sukarnoputri. Princen piti Megawatia sotilaiden sylinukkena, joka lisäksi oli nationalistinen ja heikko johtaja. Princen arvosteli myös GAMia ja sitä, ettei liike pystynyt kehittämään vaihtoehtoja itsenäisyysvaatimukselleen.

Indonesian hallituksen julistettua sotatilan Acehiin keväällä 2003 se lähetti Ruotsiin delegaation, joka vaati GAMin karkottamista Tukholmasta, jonne liikkeen johto oli paennut. Suomessa Sadankomitea järjesti Acehin rauhanedellytyksiä puineen seminaarin, joka oli avoin Indonesian hallitukselle, GAMille ja acehilaisten kansalaisjärjestöjen edustajille. Megawatin hallitus vaati Suomea vetämään tukensa seminaarilta. Ruotsi ja Suomi eivät taipuneet vaatimuksiin.

Itsehallinnosta ratkaisumalli

Vuonna 2004 Indonesiassa järjestettiin ensimmäinen suora presidentinvaali, jonka voitti Megawatin toisella kierroksella kukistanut Susilo Bambang Yudhyono. Hän vaati vaalikampanjassaan Indonesiaa ratkaisemaan kriisinsä rauhanomaisesti.

Indonesian maine oli kärsinyt ihmisoikeusloukkausten, armeijan toiminnan ja vuonna 1997 iskeneen talouskriisin vuoksi. Kansainvälinen paine rauhanneuvottelujen puolesta oli myös kasvanut. Neuvotteluja vauhditti osaltaan viime joulukuun tsunamikatastrofi, jonka suurimmat tuhot koettiin Acehissa.

Suomen ohella neuvottelujen pitopaikkoina olivat esillä ainakin Japani ja Norja. Lopulta Suomea pidettiin neutraaleimpana vaihtoehtona. Indonesia on maailman suurin muslimimaa, eikä Suomen sotilaita taistellut Irakissa tai Afganistanissa. Martti Ahtisaaren presidenttikautensa jälkeen perustama CMI-toimisto tukijoineen sai neuvottelut aloitettaviksi Helsingissä.

Ahtisaaren välittämät rauhanneuvottelut alkoivat takkuisasti viime tammikuussa. Indonesian hallitus vaati rauhaa solmittavaksi Acehin erityisautonomian puitteissa. Ahtisaari tuki tätä käsitystä, GAM vastusti. Erityisautonomian takaava laki oli acehilaisille lähinnä kirosana. Lain aikana maakuntaan oli julistettu sotatila ja acehilaisten kansalaisoikeuksia oli rajoitettu entisestään.

Osapuolet löysivät ratkaisuksi käsitteen itsehallinto. Acehin hallinnosta, taloudesta ja politiikasta säädettäisiin uusia lakeja rauhansopimuksen pohjalta. Neuvotteluissa päästiin nyt eteenpäin. Tämän viikon maanantaina osapuolet allekirjoittivat Helsingissä rauhansopimuksen.

Loppuuko Indonesian armeijan terrori?

Sopimuksen mukaan Acehiin säädetään laki, jossa määritellään maakunnan hallinto, taataan oikeus puoluemuodostukseen, sovitaan kansantuotteen jaosta maakunnan ja Jakartan keskushallinnon kesken sekä määrätään riippumattomasta oikeuslaitoksesta. Poliittiset vangit vapautetaan, ihmisoikeudet sallitaan ja GAM-sisseille luodaan ohjelma yhteiskuntaan sopeutumiseksi.

Ensin on onnistuttava sissien aseiden luovutuksessa, aselevon aikaansaamisessa ja Indonesian joukkojen vetäytymisessä. Sopimuksen sallima Indonesian sotilaiden määrä on nykyisen 40 000 sijasta vajaat 15 000. Pahamaineiset, Itä-Timorin tuhoamiseen vuonna 1999 osallistuneet KOPASSUS-erikoisjoukot vedetään pois. GAMin mukaan maanpuolustustarpeet vaativat noin 6 000 sotilaan jäämistä Acehiin.

1600-luvulta jatkunut sotiminen ja pitkä epäluottamuksen kausi aiheuttavat jännitteitä myös moniin julmuuksiin syyllistyneen, vuonna 1976 perustetun GAMin sissien aseiden luovutukselle.

Suurin ongelma liittyy siihen, onko Indonesian armeija (TNI) valmis lopettamaan poliittisen vainon ja Acehin väestön terrorisoinnin. TNI saa kolmasosan tuloistaan valtion budjetista, loput se hankkii laillisilla ja laittomilla liiketoimilla. Exxon Mobil -yhtiön öljy- ja kaasutulot ovat merkinneet armeijalle suurta tulonlähdettä. Sellaista se odottaa myös kansainvälisestä tsunamiavusta.

Nähtäväksi jää, kuinka hyvin armeija tottelee presidentin, hallituksen ja parlamentin rauhansopimuksesta tekemiä päätöksiä.

Unionin on tuettava poliittista muutosta

Osana sopimusta EU lähettää yhdessä Kaakkois-Aasian maiden järjestön kanssa 250 rauhantarkkailijaa Acehiin. Jotta operaatio olisi toimiva, täytyy ryhmällä olla todellinen valta puuttua mahdollisiin sopimusrikkomuksiin.

Jos aseriisunnassa ja taistelujen lopettamisessa onnistutaan, riippuu rauhan säilyminen tämän jälkeen siitä, kuinka tunnollisesti sopimuksen poliittiset osiot toteutetaan. Siinä EU voi olla avuksi. Se edellyttää, että unioni antaa tukensa myös operaation tälle vaiheelle. Muutoin uuden sodan mahdollisuus on suuri.

Kirjoittaja on Sadankomitean Kaakkois-Aasia-ryhmän koordinaattori. Hän on toiminut Indonesiassa muun muassa ihmisoikeus- ja vaalitarkkailijana.

Kirjoita Lankaan!

Voit myös lähettää tekstisi kirjeitse osoitteeseen Vihreä Lanka, Fredrikinkatu 33 A, 00120 Helsinki, faksata sen numeroon (09) 5860 4124, tai lähettää sen sähköpostitse osoitteeseen lanka@vihrealanka.fi

Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä.