Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Työkyvytön, muttei riittävän sairas

Jussi Karmala

Sosiaaliturvan kohtuuttomuudet syventävät ihmisten ongelmia entisestään.

Juhani, 33, työskenteli hyväpalkkaisessa ammatissa finanssialalla, kunnes hän sairastui loppuunpalamiseen vuonna 2003. Kahdeksan vuoden uraputki katkesi rahamaailman aiheuttamaan stressiin ja paniikkihäiriöön.

Juhani sai aluksi ansiosidonnaista sairauspäivärahaa, mutta syksyllä 2004 Kela lopetti sairauspäivärahan maksamisen.

”Yksi lääkärinlausunto myöhästyi lääkärin loman takia kaksi viikkoa ja sain hylkäyspäätöksen. Siitä asti olen tapellut Kelan kanssa ja elänyt toimeentulotuen varassa”, Juhani kertoo.

Meklarina Juhanin palkka oli parhaimmillaan yli 8 000 euroa. Ansiosidonnainen sairauspäiväraha oli vielä kohtuullinen, mutta nyt hän elää käytännössä Helsingin sosiaaliviraston toimeentulotuella.

”Ensin romahti työkyky, sitten toimeentulo. Nyt koko perheen sosiaalinen kunto on surkea, vaimokin on terapian tarpeessa. Asumme omakotitalossa, ja perheemme elämä oli järjestetty palkkatulojeni varaan.”

Juhani, häntä hoitaneet lääkärit ja sosiaalityöntekijät ovat kaikki yhtä mieltä: mies ei ole työkykyinen. Burnout ja toimeentulon romahtaminen ovat vieneet hänet syöksykierteeseen, jossa psyykkiset ongelmat muuttuvat neurologisiksi eli alkavat vaikuttaa keskushermostoon, tunto- ja näköaistiin sekä muistiin. Lääkitys on koko ajan vahvistunut.

”Mutta Kelan mukaan minulla on vain pää vähän kipeä ja mieli maassa, eikä minua voida pitää täysin työkyvyttömänä.”

”Huvittavinta on se, että Kela antoi kuntoutustukipäätöksen, jonka maksaa vakuutusyhtiö. Kela siis myönsi, että olet sairas ja pääset kuntoutukseen, kunhan se raha ei mene meiltä.”

Tuki jää monilta saamatta

Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan lehtori Anna Metteri voisi kuvailla Juhanin tilannetta kohtuuttomaksi. Metteri on tutkinut suomalaisen sosiaaliturvan kohtuuttomuuksia, eli tilanteita, joissa asiakas jää ilman sosiaaliturvaa, vaikka hänellä itsensä ja sosiaalityöntekijän ammatillisen arvion mukaan olisi siihen tarve.

Tutkimuksessa selvisi, että eniten hakijoilta jää saamatta työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukia, sairauspäivärahoja ja hoito- sekä toimeentulotukia.

Tuki voi jäädä saamatta liian mekaanisen laintulkinnan tai kapea-alaisen selvityksen vuoksi, määrärahojen loppumisen vuoksi, tai siksi, ettei asiakas osaa tai kykene hakemaan tukea itse.

Väliinputoajalle psyykkisiä ongelmia

Metterin mielestä kohtuuttomuustapaukset kertovat yhteiskunnallisten arvojen kovenemisesta. Raha ja talouden termit ulotetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jolloin ihmisestä tulee rahallisesti mitattava menoerä.

”Sosiaaliturvan väliinputoajille tulee useimmiten lopulta psyykkisiä ongelmia.”

Metterin mielestä auttaisi, jos virastoissa olisi mahdollisuus pysähtyä kuuntelemaan ihmistä. Sosiaalityöntekijöiden aika on tiukilla johtuen määrärahojen vähentymisestä ja asiakaskäyntien määrän tulostavoitteista.

”Tarvittaisiin lisää työntekijöitä siihen kohtaan, jossa asiakas ottaa yhteyttä systeemiin. Asiakkaat eivät aina osaa itse etsiä etuuksiaan.”

Metterin mielestä sosiaalityössä tarvitaan myös avoimempaa keskustelua. Suomalainen virastokulttuuri on jähmeä ja hierarkkinen, asiakastyöntekijöiden käytännön tieto ja parannusehdotukset jäävät helposti huomiotta johtoportaassa.

”Sosiaalityöntekijät eivät aina uskalla avata suutaan, jos siinä vaarantaa oman työpaikkansa.”

Työkyvyttömyyden oltava täydellistä

Helsingin kaupungin osa-aikainen sosiaaliasiamies Marja-Terttu Soppela kertoo, että Juhanin kaltaisia tapauksia tulee säännöllisesti vastaan.

”Ongelman ydin on siinä, että lääkäri voi määrätä ihmiselle sairauslomaa, mutta se ei automaattisesti oikeuta sairauspäivärahaan Kelalta. Lääkärin mielestä sairas ei siis aina ole Kelan tulkinnan mukaan sairas.”

Kelan lakimies Kirsi Liukkonen myöntää, että työkyvyttömyyden määritelmä ei ole laissa kovin tarkka. Kelan mukaan työkyvyttömyyden pitää olla sataprosenttista.

”Olennaista on se, onko henkilö täysin kyvytön tekemään nimenomaan omaa työtään. Raja on aina tapauskohtainen.”

Kela käyttää myös omia asiantuntijalääkäreitään työkyvyttömyyslausuntojen tarkastamiseen.

”Ymmärrän, että asiakkaasta voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, jos hänen lääkärinsä määrittelee työkyvyttömyyden, mutta Kelan näkemys on erilainen. Päätöksistä voi kuitenkin valittaa. Kyllä Kelan tarkoitus on pitää asiakkaan puolta”, Liukkonen sanoo.

Kela käsittelee pääkaupunkiseudun tukihakemuksia myös muualla Suomessa helpottaakseen ruuhkaa. Juhaninkin papereita on käsitelty eri puolilla Suomea. Hän arvelee sen sotkevan tilannetta entisestään.

”Nykyinen tilanne on Suomessa taloudellisesti järjetön. Minuakin olisi voitu tukea sen aikaa, että paranen. Nyt yhteiskunta kuluttaa sen rahan moninkertaisesti teettämällä lääkärinlausuntoja ja pyörittämällä tapaukseni valitusbyrokratiaa.”

Juhani jatkaa vääntöään Kelan kanssa. Hän valittaa sosiaalivakuutuslautakuntaan jo kolmatta kertaa. Aiempia valituksia on pompoteltu viranomaiselta toiselle. Seuraavaksi hän aikoo ottaa yhteyttä oikeusasiamieheen – jos vain voimat riittävät. o

Juhanin nimi on muutettu.

Ongelmien erilaisuus jää huomiotta

  • Sosiaaliturvan kohtuuttomuus tarkoittaa tapauksia, joissa sosiaaliturva jää saamatta asiakkaan todellisesta tarpeesta huolimatta.
  • Kohtuuttomat tilanteet liittyvät yleisimmin kuntoutustukeen, työkyvyttömyyseläkkeeseen, vammais- ja hoitotukeen sekä sairauspäivärahoihin.
  • Psyykkiset sairaudet, tukielinsairaudet ja tapaturmainen vammautuminen olivat yleisimpiä sairauksia terveydenhuollossa kohtuuttomaan tilanteeseen joutuneilla asiakkailla.
  • Tutkija Anna Metterin tutkimuksessa kohtuuttomista tapauksista sijoittui Kelaan 32%, kunnan sosiaalitoimeen 27%, eläkelaitokseen tai vakuutusyhtiöön 23% ja terveydenhuoltoon 9 %.
  • Standarditapaukset osataan hoitaa hyvin, mutta tilanteiden erilaisuutta ei oteta riittävästi huomioon.