Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Väärin äänestetty?

Jyrki Räikkä

Pettymys Ranskan ja Hollannin perustuslakiäänestysten tulokseen on synnyttänyt ympäri Eurooppaa kiivaita reaktioita, joiden kirjo yltää järkytyksestä suuttumukseen ja surusta epäuskoon. Etenkin ranskalaisia on syytetty siitä, että he tyrmäsivät perustuslain ”väärin perustein”, näpäyttääkseen hallitusta ja presidenttiä sekä torjuakseen sellaisia uusliberalismiin ja globalisaatioon liittyviä uhkia, jotka eivät suoraan liity sopimustekstin sisältöön.

EU-johtajien ei kuitenkaan pidä halveksia tai syyllistää äänestäjiä. Viesti on selvä, vaikka osoite ei olisi täysin oikea. Jos perustuslakia voidaan näin helposti käyttää sisäpoliittisena lyömäaseena, vikaa on myös perustuslaissa itsessään.

Vaikka perustuslaissa on unionin avoimuutta, tehokkuutta ja demokraattisuutta parantavia elementtejä, niissäkin on toivomisen varaa. Nahkeiden kompromissien sarjana syntynyt sopimus ei ylipäätään herätä suurta luottamusta. Esimerkiksi pelkoa siitä, että perustuslaki jättää portit auki sosiaaliturvan alasajolle, on vaikea osoittaa täysin aiheettomaksi.

Perustuslaista tulisi helpommin hyväksyttävä, jos sosiaalinen vastuu, ympäristöarvot ja demokraattiset vaikutusmahdollisuudet nousisivat sopimustekstistä selkeämmin esiin. Sopimuksen uudelleen neuvotteleminen on tietysti äärimmäisen vaikeaa, ja vielä vaikeammaksi se muodostuu yhä uusien jäsenmaiden istuessa täysivaltaisina neuvottelupöytään.

Yksi ulospääsy umpikujasta voisi olla jäsenmaiden yhteinen poliittinen julistus, joka eräänlaisena katekismuksena selventäisi joitain perustuslaissa liian vähälle huomiolle tai epäselviksi jääneitä asiakohtia. Julistus olisi samalla sopimus, joka liitettäisiin perustuslain yhteyteen.

Toinen kysymys on, pääsisivätkö jäsenmaat sopimukseen tällaisesta julistuksesta ja riittäisikö se vakuuttamaan vastaan haraavien jäsenmaiden skeptikot.

Perustuslain kohtaama vastarinta ei merkitse Euroopan unionin loppua, ainoastaan integraation hidastumista. Perustuslakiesityksen hylänneissä maissa ei puollettu unionin purkamista tai jo aiemmin tehdyistä yhdentymispäätöksistä perääntymistä.

Perustuslain tällä kierroksella hylkäävissä jäsenmaissa enemmistön kanta saattaa toki sisäpoliittisistakin syistä vaihtua ajan ja olojen muuttuessa, mutta tuollaisen ”tuuliraon” odottaminen ei olisi unionilta kovin tyylikästä politiikkaa. Perustuslain kyseessä ollessa ei oikein käy sekään, että sopimustekstiin laaditaan yksilöllisiä poikkeuksia kullekin vastahankaiselle jäsenmaalle.

Vanhat vihreät Vuotoksella

Viime viikolla Suomenmaa retosteli keskustan edustavan ”vanhaa vihreää” aatetta. Lehden mukaan keskustaväki on ”iät ja ajat pyrkinyt elämään sovussa sen luonnon kanssa, jota cityvihreät haluavat ulkopuolelta ja alentuvasti suojella”.

Keskustalaista sopusoinnun mallia näytti nopeasti kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, joka kaivoi oikeuden päätöksellä kuopatun Vuotos-hankkeen taas kerran esiin. Onneksi keskustan hallituskumppanit olivat valppaina ja tönäisivät saman tien kalmon takaisin hautaansa.

Lakiin nojaa Maalaisliitto – paitsi ympäristöasioissa. o