Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Vihreän liiton tulevaisuus

Niemeläinen

Panin jokin aika sitten merkille, että kaikki sosiaalidemokraattien puheenjohtajaehdokkaat kuvasivat itseään ”sosialisteiksi”. Vähän aikaisemmin Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes kielsi olevansa ”minkään sortin sosialisti”.

Päättelen tästä, että SDP on puoluekartalla Vasemmistoliiton vasemmalla puolella – ja päättelen edelleen, että puheet puolueiden vasemmistolaisuudesta ja oikeistolaisuudesta ovat joutavanpäiväistä ja harhaanjohtavaa kosmetiikkaa.

Suomalaisten ylivoimainen valtaenemmistö on hyvin toimeen tulevaa keskiluokkaa, jonka luottamuksen voittaminen tai menettäminen on puolueiden ylivoimaisen valtaenemmistön kohtalonkysymys. Keskiluokan ulkopuolelle jäävien suomalaisten kannatus ei riitä nostamaan yhtäkään puoluetta hallitusvastuuseen. Tämä koskee myös Vihreää liittoa.

Merkittävä osa vihreiden keskeisistä tavoitteista on vahvoissa kantimissa. Suomi on taas viime viikkoina todettu kestävän kehityksen kärkimaaksi maailmassa, ja alkuviikosta saimme lukea, että myös sukupuolten tasa-arvolla mitattuna olemme viidennellä sijalla – tosin kaikkien muiden Pohjoismaiden jälkeen, mutta pistesijoilla joka tapauksessa. Esimerkiksi jääkiekossa Suomen sijoitus on tätä heikompi.

Totta kai voidaan sanoa, että tavoitteiden toteutumista tulisi mitata absoluuttisesti eikä suhteellisesti, mutta yhdentyvässä maailmassa kansainvälinen vertailu on valaiseva indikaattori. Me suomalaiset olemme onnistuneet rakentamaan näille raukoille rajoille yhden planeetan korkeatasoisimmista yhteiskunnista. Tätä saavutusta ei käy vähätteleminen.

Mutta se ei riitä. Suomesta on tehtävä entistäkin korkeatasoisempi yhteiskunta. Jotta tässä onnistuttaisiin, tavoitteet on kirjattava yksinkertaisesti ja selkeästi niin sanotun KISS-periaatteen mukaisesti (Keep It Simple, Stupid).

Kirjoitin huhtikuussa, että Vihreän liiton ydintehtävät kotimaassa ovat demokratian vahvistaminen, työttömyyden poistaminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen – tai sen hajoamisen pysäyttäminen – ja energiantuotannon omavaraisuusasteen nostaminen. En ole muutaman viikon harkinta-ajan jälkeen keksinyt tähän listaan erityistä lisättävää.

Kaiken pohjana on demokratian lujittaminen subsidiariteettiperiaatteen pohjalta: kaikki päätökset on tehtävä niin matalalla tasolla kuin mahdollista. Päätösten pohjana tulee olla avoin keskustelu, jossa kaikki mahdolliset vaihtoehdot punnitaan. Se edellyttää yhteisyyden kokemusta eli yhteisöä. Yhteisyyden kokemus muodostuu eri suuruusluokan päätöksissä eri kokoisissa ihmisjoukoissa – joissakin asioissa ihmiskunnan, joissakin maanosan, kansakunnan, seudun, kaupungin, kylän, korttelin, työpaikan, perheen ja pariskunnan keskuudessa.

Aito demokratia antaa vastuuta kaikille yhteisyyden tasoille, ja tätä vastuuttamista vihreiden tulee kaikin voimin ja tinkimättömästi edistää. En ole havainnut, että muut puolueet olisivat tästä planeetan tulevaisuuden perusedellytyksestä erityisen kiinnostuneita. Tämäkin leiviskä näyttää jäävän vihreille.

Vihreä liitto on Suomen potentiaalisesti paras puolue. Pelkällä potentiaalilla ei politiikassa kuitenkaan pitkälle pötkitä. Potentiaalin toteuttamisen aika on nyt tullut.

Suomalaiset ovat maailman parhaiten koulutettujen ihmisten joukossa, ja vihreiden kannattajat vielä tästäkin ryhmästä parhaiten koulutettuja. Tämä aateluus velvoittaa viikonloppuna valittavaa puoluejohtajaa. Kuka hyvänsä hän onkin, hänen on kyettävä voittamaan Vihreälle liitolle suomalaisten luottamus – ja se luottamus voitetaan vain selkeydellä, johdonmukaisuudella ja hyvin perustelluilla ehdotuksilla.

Puheenjohtajan pitää varustaa itsensä sen mahdollisuuden varalta, että hän saa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen hallitustunnustelijan tehtävän. Toivotan hänelle kypsyyttä, rohkeutta ja kirkasta tietoisuutta.

Päätän virtuaalisen puheenjohtajakampanjani tähän. o

Kirjoittaja on vihreitä sympatisoiva veteraanivaikuttaja, joka käyttää asemansa vuoksi nimimerkkiä.