Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Mielipide

Eettiset pelisäännöt kuuluvat myrkkyjen tutkimukseen

Vihreässä Langassa (22.4.) kommentoitiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä WWF:n ympäristömyrkkytutkimuksen kieltämisestä hieman piikittelevään sävyyn sekä tekstissä että pilakuvana, ikään kuin sosiaali- ja terveysministeriö haluaisi estää tärkeiden (tai kiusallisten) asioiden saamista selville.

Tutkijana ja tutkimuslaitoksen vetäjänä pidän päätöstä oikeana. Sain itsekin ilmoituksen WWF:n tutkimuksesta Keravan vihreiden sähköpostijakelun kautta.

Olin pudota tuoliltani, kun yhtenä osallistumisen ehtona esitettiin valmiutta asettua julkisesti tiedotusvälineiden haastateltavaksi. Jo tämä yksityiskohta sotii lääke- ja terveystieteellistä tutkimusetiikkaa vastaan: tutkittavien henkilötietojen salaaminen, osallistumisen vapaaehtoisuus ja mahdollisuus keskeyttää koska tahansa ovat keskeisiä periaatteita, jotka määritellään sekä laissa että tutkimusyhteisön sopimuksissa.

On tärkeää, että ympäristön kuormituksen vaikutuksia ihmisen terveyteen tutkitaan. Yhtä tärkeää on se, että työ tehdään objektiivisesti ja tieteellisiä pelisääntöjä noudattaen. Tarkoitushakuinen tutkimus on aina tuomittavaa, pyritään sillä sitten osoittamaan jonkin tuotteen turvallisuus tai hyöty tai ympäristömyrkkyjen haittavaikutus.

WWF:n aloitteen pohjalta on aivan mahdollista tehdä monikansallinen, eettisesti kestävä ympäristöterveystutkimus, joka samalla tuo uutta tieteellistä tietoa päätöksentekoa varten.

Mikael Fogelholm
ravitsemustieteen dosentti
UKK-instituutin johtaja
Kerava

Tosiasioita Tarja Cronbergin rantakaavasta

Liittyen Veikko Viinimäen mielipidekirjoitukseen (VL 22.4.): Tarja Cronberg omistaa Höytiäisen Teyrisaaressa noin 250 hehtaarin metsätilan. Hän on vapaaehtoisesti rauhoittanut luonnonsuojelualueena noin 50 hehtaarin suuruisen vanhan koivikon, valkoselkätikan ruokailualueen, ja saanut siitä korvauksen menetetyn metsätulon osalta. Paikallinen ympäristökeskus ehdotti, että hän laadituttaisi tilalleen rantakaavan, jossa rauhoituksen vuoksi menetetty rakennusoikeus, jota ei korvattu, siirrettäisiin saaren muihin osiin.

Cronberg palkkasi konsultiksi edustamani, varsin kokeneen yhdyskuntasuunnittelutoimiston. Hanketta valmisteltiin huolellisin luonto- ja maisemaselvityksin sekä laajoin viranomaisneuvotteluin. Naapureiden mielipiteet vaikuttivat kaavaan.

Kaavassa rauhoitettiin rakentamiselta pääosa tilan 13 kilometrin rantaviivasta. Yleisenä normina rantayleiskaavoissa on ollut 5–7 rantarakennuspaikkaa kilometriä kohden. Tässä kaavassa niitä on alle yksi kappale kilometrille, yhteensä 14 uutta tonttia. Tontit varaavat rantaviivaa yhteensä 0,8 kilometriä. Pääosa on koottu ryhmäksi noin kahden kilometrin jaksolle, maisemallisesti vähiten aralle osalle. Järvenranta-alueista on yli kymmenen kilometriä rakentamiselta rauhoitettuja, samoin lammet, joita on 1,5 rantakilometriä.

Ranta-asemakaava, joka osuu kahden kunnan rajalle, on jo hyväksytty Kontiolahden puolella. Polvijärven valtuustossa asia ei vielä ole ollut kunnan valmisteluresurssien niukkuuden vuoksi. Hanke on saanut kaikissa käsittelyvaiheissa normaalin tai ehkä pikemminkin normaalia tiukemman viranomaiskäsittelyn.

Kohtuullinen vapaa-ajan asuminen, viisaasti sijoitettuna, on tapa kohentaa väen vähenemisestä kärsivien Itä-Suomen kylien ja kuntien taloutta. Teyrisaaressa asui 1950-luvulla yli 150 henkeä, nyt vain muutamia.

Heikki Kukkonen
arkkitehti SAFA
yhdyskuntasuunnittelun dosentti
Ympäristösuunnittelu OK:n
toimitusjohtaja

Kestävä maatalous on ratkaisu vesien rehevöitymiseen

Kaarina Järventaus tarkasteli jutussaan maatalouden ravinnekuormitusta (VL 22.4.). Sadot sekä karjankasvatuksen tuotto ovat kasvaneet, mutta hinta on ollut kova. Suuri osa väkilannoitteiden ravinteista on karannut vesistöihin ja pohjaveteen.

Maatalouden aiheuttamaan vesistöjen rehevöitymiseen on ratkaisu, kestävä maatalous.

Vanhin ja suurenkin yleisön hyvin tuntema kestävän maatalouden suuntaus on luomuviljely. Väkilannoitteita tai synteettisiä torjunta-aineita ei käytetä. Ravinnekuormitus jää pienemmäksi, torjunta-ainejäämistä ei ole riskiä. Sadot jäävät luomussa kuitenkin niin paljon pienemmiksi, että sillä ei voida korvata tavanomaista maataloutta.

Tavanomaisessa maataloudessa on 1970-luvulta asti kehitetty tekniikoita, joissa väkilannoitteita ja torjunta-aineita käytetään siten, että tavanomaisen viljelyn sadot saavutettaisiin ilman ympäristöhaittoja. Maanhoidossa on todettu keskeiseksi, että maata käsitellään mekaanisesti mahdollisimman vähän. Maan rakenne säilyy tällöin hyvänä, hajottajaekosysteemi toimii mahdollisimman häiriöttä. Eroosio ja ravinteiden huuhtoutuminen saadaan minimiin.

Viljelytapaa kutsutaan CA-viljelyksi (Conservation Agriculture, ympäristömaatalous). Voidaan puhua myös säästävästä viljelystä tai kestävästä maataloudesta. Menetelmiä ovat suorakylvö, minimimuokkaus ja maan peitteellisenä pitävät pyydyskasvit.

Suorakylvöä voidaan pitää vallankumouksellisena menetelmänä. ”Primitiivinen” maatalous oli käsityötä: vetojuhtien vetämät aurat mahdollistivat hyvinvointia luoneen peltoviljelyn, joskin se aiheutti myös eroosiota. Traktorivetoinen maanmuokkaus oli yksi hyvinvointivaltioiden nousun edellytys, eroosio tosin lisääntyi. Suorakylvö tulee luultavasti turvaamaan maatalouden tuottavuuden ympäristönsuojelullisesti kestävällä tavalla.

CA-viljelyä edistää kattojärjestö ECAF (www.ecaf.org), johon kuuluu 14 kansallista järjestöä, myös Suomen CA-viljelyn yhdistys. Järjestön ajamat asiat liittyvät likeisesti Euroopan unionin maatalouspolitiikkaan sekä kansalliseen maatalouden ympäristöpolitiikkaan.

Mikko Hovila
Somero

Kirjoita Lankaan!

Voit myös lähettää tekstisi kirjeitse osoitteeseen Vihreä Lanka, Fredrikinkatu 33 A, 00120 Helsinki, faksata sen numeroon (09) 5860 4124, tai lähettää sen sähköpostitse osoitteeseen lanka@vihrealanka.fi

Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä.