Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Huono ilma tulee kalliiksi

Jussi Laitinen

Yli puolet Suomen kouluista kärsii homeesta tai kosteusongelmista. Helsingissä ilmastointiremontteihin uppoaa sata miljoonaa euroa.

Helsingin koulujen huonon sisä-ilman parantaminen maksaa kaupungille vähintään sata miljoonaa euroa. Opetusvirastossa tekeillä olevan selvityksen mukaan ilmastointi pitää uusia ainakin 40 koulussa, ja yksi tällainen remontti maksaa noin 2,5 miljoonaa euroa.

Tavallisin ongelma on huonosta ilmanvaihdosta johtuva hiilidioksidin liian suuri määrä luokkahuoneissa. Lisäksi kouluissa on home- ja kosteusvaurioita.

Tutkimustietoa Helsingin koulujen sisäilmasta on vähän, joten ongelma saattaa olla paljon arvioitua laajempi.

”Ennen 1980-lukua rakennettuja kouluja on reilut sata. Vain pieneen osaan niistä on tehty perusparannuksia. Lopuissa on luultavasti jonkinlaisia ongelmia”, opetusviraston arkkitehti Marketta Savelainen arvioi.

Hiilidioksidia on jopa tuplasti liikaa

Tuore 40 koulun lista koottiin opettajien ja Helsingin ympäristökeskuksen tekemien ilmoitusten perusteella.

Kuvaavaa on, että ympäristökeskus teki mittauksia 13 koulussa ja luokitteli niistä 10 kiireellisesti remontoitaviksi. Luokkahuoneiden hiilidioksidipitoisuus ylitti raja-arvot pahimmillaan kaksinkertaisesti.

Yksi näistä kouluista on Kampissa sijaitseva Ressun peruskoulu, josta ympäristölautakunta jätti opetusvirastolle uhkasakon tammikuussa. Ennakkotapaus syntyi, kun virasto ei ryhtynyt toimiin, vaikka Ressun huonosta sisäilmasta saatiin tuloksia jo vuonna 1999.

Liika hiilidioksidi tekee sisä-ilman ummehtuneeksi. Se heikentää keskittymiskykyä sekä aiheuttaa päänsärkyä ja väsymystä. Home- ja kosteusvaurioista koituu muun muassa hengitystieoireita, kuten astmaa ja yskää.

”Tällä hetkellä pystytään korjaamaan pari koulua vuodessa”, rakennusviraston toimistopäällikkö Ismo Vantola sanoo. ”Toivon mukaan opetusviraston selvitys vaikuttaa valtuustoon ja ensi vuoden talousarviossa remontteihin saadaan lisää rahaa.”

Tänä vuonna koulujen kaikkiin peruskorjauksiin on varattu 27 miljoonaa euroa. ”Ja kohteita on hurjasti”, Vantola lisää.

Uudet ikkunat voivat tukkia ilmanvaihdon

Suurin osa Helsingin kouluista on rakennettu 1960–70-luvulla. Peruskorjauksia on monesti tehty vasta pakon edessä.

Sisäilma huononee usein silloin, kun koulurakennuksen ikkunat uusitaan. Vanhat ikkunat ja erilaiset räppänät seinissä antavat korvausilmaa ilmastointiin. Kun nämä kanavat tukitaan, ilma ei vaihdu tarpeeksi.

Lisäksi ilmastointi suunniteltiin aikoinaan niin, että luokkahuoneet tyhjenevät välituntien ajaksi ja niissä tuuletetaan ikkunoilla. Nykyään ikkunoita ei välttämättä avata koko päivänä, ja luokissa saatetaan oleskella myös välitunneilla. Suuret luokkakoot huonontavat nekin ilman laatua.

Koulut, päiväkodit ja sairaalat homehtuvat

Helsinki ei ole yksin ongelmansa kanssa. Hiilidioksidivaivat ja home- ja kosteusvauriot ovat kiusallisen tuttuja koko maassa. Kuntaliitto on arvioinut, että yli puolet Suomen kouluista kärsii home- ja kosteusongelmista. Sisäilmayhdistyksen mukaan oikea luku on kolme neljästä koulusta.

Koulut näyttäisivät olevan huonoimmassa kunnossa. Seuraavaksi eniten vaurioita on terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tiloissa ja päiväkodeissa. Helmikuussa julkaistun selvityksen mukaan kymmenen keskussairaalan pinta-alasta 15 prosenttia oli välittömän remontin tarpeessa.

Selvityksen tehnyt professori Kari Reijula vaati valtakunnallista ohjelmaa sairaaloiden perusparantamiseksi, koska kosteusvauriot vaikuttavat työntekijöiden ja potilaiden terveyteen. Välittömät korjaukset maksaisivat 370 miljoonaa euroa.

Suurin osa julkisten tilojen vaurioista johtuu rakennus- ja suunnitteluvirheistä. Lisäksi perusparannuksissa on säästetty, etenkin 1990-luvun laman aikaan. o

Lievästä tukkoisuudesta krooniseen astmaan

Huonon sisäilman terveyshaitat ovat ilmeisiä, joskin osin tuntemattomia. Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin on vuosittain kirjattu kymmeniä ammattitauteja, joiden aiheuttajana on ollut kosteus- ja homevaurioon liittyvä mikrobi. Niitä ovat esimerkiksi krooninen astma ja allergia.

Tavallisempaa on lievä oireilu, joka on yleensä nenän tukkoisuutta, vuotoa tai kutinaa. Uudellamaalla vuosina 1996–2000 tehdyssä laajassa kyselyssä viidennes 11 000 toimistotyöntekijästä ilmoitti tällaisista oireista. Joka kolmas valitti kuivasta tai tunkkaisesta sisäilmasta.

Sisäilman ongelmista johtuvat terveyshaitat on käännetty myös talouden kielelle. Professori Kari Reijula arvioi, että kaikkien sisäilmahaittojen kustannukset ovat 1,5 miljardia euroa vuodessa. Kosteus- ja homevaurioiden osuus on ehkä kolmasosa – joka tapauksessa satoja miljoonia.

Kustannuksia kertyy terveydenhoidosta ja menetetyistä työpäivistä. Iso menoerä aiheutuu siitä, kun vanhemmat jäävät kotiin homekoulussa tai -päiväkodissa sairastuneen lapsen vuoksi.

Kunnostus säästäisi terveysmenoja

Reijula laskee, että homeremonttien tekeminen kannattaa jo pelkästään kansantalouden näkökulmasta. Kunnostaminen maksaa itsensä takaisin.

”Ongelmana on, että ne, jotka istuvat rahoituspäätösten päällä, ovat lyhytnäköisiä. Pitkän tähtäimen hyötyjä ei nähdä, koska päättäjät valitaan tehtäviinsä muutamaksi vuodeksi kerrallaan”, Reijula huomauttaa.

”Se, mitä kauppa- ja teollisuusministeriö voisi sijoittaa kunnostuksiin, saataisiin moninkertaisesti takaisin sosiaali- ja terveysministeriön säästöinä.”

Kansanterveyslaitoksen tutkimukset puoltavat remontteja toisesta näkökulmasta: kun homekoulu kunnostetaan, lasten hengitystieoireet ja antibioottikuurit vähenevät puoleen. o