Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Kulutuksen verottaminen työn sijaan toisi ongelmia

Kaarina Järventaus

Muutos köyhdyttäisi pienituloisia eikä sopisi lääkkeeksi edes turhaan kulutukseen.

Yhdysvalloissa valmistellaan verouudistusta, jota presidentti George W. Bush on evästänyt toivomalla, että painopiste siirtyy työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Hurjimman version mukaan tuloverot lopetettaisiin kokonaan.

Suomessa sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan että Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) ekonomistit ovat kommentoineet amerikkalaista ajattelua myönteisesti.

”Olisi hyvä, että ne, jotka ovat ahkeria, tekevät töitä ja kuluttavat vähän, säästyisivät suhteellisesti verotukselta”, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm.

Turhan kulutuksen vähentäminen vaikeaa

Entä voisiko kulutuksen kovempi verottaminen ohjata taloutta kestävän kehityksen linjoille, esimerkiksi karsimalla turhaa kulutusta?

Se ei onnistuisi ilman suuria poliittisia ja hallinnollisia ongelmia, Pasi Holm arvioi.

Kun Euroopan unionissa kokeiltiin polkupyörän korjauksen vapauttamista arvonlisäverosta, heräsi Holmin mukaan paljon kysymyksiä. ”Olisiko rollaattorin korjaaminen verovapaata, entä mopon? Tai potkukelkan? Rajan vetäminen on hirveän hankalaa.”

Jos kulutusta verotettaisiin nykyistä enemmän, veroja olisi varmaankin porrastettava enemmän. Sitä ei ole helppo tehdä esimerkiksi kestävän kehityksen näkökulmasta. ”Kaikkien yritysten lobbarit haluaisivat saada tuotteensa alennetun verokannan piiriin”, Holm maalailee.

Tulojen tasaamisen tavoite jäisi syrjään

Ehdotukset kulutuksen kovemmasta verottamisesta saavat professori Markus Jäntin karvat pystyyn. ”Jos päätavoite on, että köyhät kuluttaisivat vähemmän, niin mikäs siinä”, Åbo Akademin kansantaloustieteen professori puuskahtaa.

Jäntti muistuttaa, että Suomessa verotuksen rakenne on hyvin erilainen kuin Yhdysvalloissa, jossa liittovaltiotasolla ei ole lainkaan arvonlisäveroa tai muuta kulutusveroa. ”Suomessa välilliset verot tuottavat valtiolle suunnilleen yhtä suuren potin kuin tulovero”, hän sanoo.

Ero on siinä, että välilliset verot ovat vahvasti regressiivisiä. Verotus siis kevenee, kun tulot kasvavat – päinvastoin kuin nykyisin valtion tuloverotuksessa.

”Laskelmieni mukaan Suomessa yksinhuoltajatalouksien köyhin viidennes maksaa bruttotuloistaan tuloveroina 7 prosenttia ja arvonlisäverona summan, joka vastaa 17:ää prosenttia bruttotuloista”, Jäntti sanoo. ”Kulutusta verottamalla vähennetään rajusti verotuksen keinoin tehtävää tulontasausta.”

Pasi Holm on tietoinen ongelmasta. ”Tämä malli tarkoittaisi kansalaispalkan tyyppistä ratkaisua tai ainakin tulonsiirtojärjestelmän miettimistä uudelleen.”

Monia haitakkeita verotetaan jo raskaasti

”Jos maailmaa halutaan muuttaa kestävämpään suuntaan, ehkä palveluita ei kannattaisi verottaa 22 prosentin verolla”, Markus Jäntti ehdottaa.

Jäntti alentaisi myös ruoan arvonlisäveroa 17 prosentista – silläkin uhalla, että kuulostaa keskustalaiselta. ”Köyhien kulutuksesta merkittävä osa on ruokaa.”

Pitäisi vain vahtia, ettei erotus päädy yksin kauppiaan taskuun.

Haitakkeista tupakka, alkoholi ja autot ovat jo korkeammin verotettuja. ”Ei ole helppo määritellä, minkä muun pitäisi olla.”

Ympäristöohjaus voisi heittää kuperkeikkaa

Ympäristön kannalta ei ole järkevää nostaa yleistä arvonlisäveroa, sanoo myös oikeustaloustieteen professori Kalle Määttä Joensuun yliopistosta.

Ohjaus voisi toimia jopa väärään suuntaan, jos jo ympäristöystävälliset laatutuotteet muuttuisivat vielä kalliimmiksi.

Yleinen korotus vähentäisi myös liikkumavaraa, jota tarvitaan hyvin suunniteltuihin pisteveroihin tai valmisteveroihin. Sellaisia ovat esimerkiksi polttoainevero ja jätevero. ”Niillä täsmäohjataan käyttäytymistä.”

Määtän mielestä julkisen talouden rahoituspohjasta pitäisi huolehtia pikemminkin käymällä kriittisesti läpi eri verotuet, kuten ay-maksujen verovähennyskelpoisuus ja hotellipalveluiden alennettu arvonlisävero.

Suomessa ja Euroopassa verotus painottuu jo nyt paljolti kulutukseen, Määttä huomauttaa. ”Yhdysvalloissa tämä puoli on ollut kehittymättömämpi, ja siellä ollaan nyt lähentymässä eurooppalaista mallia”, hän tulkitsee. o

Kuluttajan pää pyörällä

Kuluttakaa ahkerasti, jotta kansantalouden pyörät pyörivät ja talous kasvaa! Kehotus on jäänyt monen mieleen vuosien varrelta. Ovatko talousoppineet nyt kääntäneet kelkkansa, kun juuri ostamista halutaan verottaa entistä enemmän?

”Ostamiskehotuksethan ovat kiinni suhdanteista”, selittää kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta.

”Määräys vaihtelee aina tilanteen mukaan. Kun ulkomaisten markkinoiden tilanne heikkenee, aletaan jumputtaa, että ostakaa nyt hyvänen aika, ostakaa kotimaista.”

”Siitähän ei ole kauan, kun pyydettiin säästämään, että saadaan vaihtotaseen vaje hävitettyä. Sitten se hävisi nopeammin kuin kukaan uskoikaan, ja pian alettiin puhua, että ostakaa ostakaa…”

Näyttöä vaikutuksista ei ole saatu

Yhdysvalloissa voidaan verouudistuksen perusteluna käyttää sitä, että maan vaihtotaseen alijäämä on paisunut suureksi. Säästämisaste on lähellä nollaa ja maa on kiusallisen riippuvainen aasialaispankkien luotoista.

Haaparannan mukaan ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että verotuksen siirtäminen kulutukseen lisäisi säästämistä. Pikemminkin kyse on retoriikasta.

”Kulutuksen verottaminen on työn verottamista sekin”, Haaparanta sanoo. ”Jos kulutukseni hintaa nostetaan, se verottaa työni tuottavuutta samalla tavoin kuin tulovero. Ei ole väliä, maksanko veroa heti kun saan palkan vai vasta marketin kassalla.”

Yhdysvalloissa todellisena tavoitteena on veroprogression tasoittaminen, Haaparanta uskoo. ”George W. Bushin aikana ollut selvä linja vähentää rikkaimpien tulonsaajien verotusta. Tämä on yksi tapa tehdä sitä.” o