Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Jätteenpoltto vastatuulessa

Pauli Välimäki

Epävarma kannattavuus ja valitukset hidastavat uusia laitoshankkeita.

Jätteenpolttolaitosten rakentaminen viivästyy ympäristöluvista tehtyjen valitusten vuoksi. Vantaalla ja Lohjalla jätteenpolttolaitokset on todettu kannattamattomiksi. Moni hanke on vaikeuksissa myös siksi, ettei jätettä riitä kaikille.

Suunnitteilla olevien jätteenpolttolaitosten kapasiteetti on tuntuvasti suurempi kuin Suomessa kertyvän poltettavan kaatopaikkajätteen määrä. Laitoshankkeita on eri puolilla maata parikymmentä, ja toteutuessaan laitokset voisivat polttaa 2,3 miljoonaa tonnia jätettä vuodessa. Koska kaatopaikoille viedään biohajoavaa yhdyskuntajätettä vuoden mittaan vain 1,3 miljoonaa tonnia, ei kaikille laitoksille riitä polttoainetta.

Kaikki eivät voi toteutua

”Se on totta, laitoksia suunnitellaan nyt selvästi enemmän kuin niitä voidaan toteuttaa”, vahvistaa Jätelaitosyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Rantala.

”Kukaan ei tiedä, mitkä suunnitelmat toteutuvat”, Rantala sanoo. ”Vuoden 2005 lopussa jätteen rinnakkaispoltto tavanomaisissa voimaloissa pitää lopettaa. Valitusten takia hankkeet viivästyvät. Epävarma tilanne saattaa johtaa siihen, että energiayhtiöt menettävät kiinnostuksensa jätteenpolttolaitosten rakentamiseen ja investoivat muuhun energiantuotantoon.”

Kilpailevia hankkeita ovat esimerkiksi Oulun ja Kokkolan sekä toisaalta Kokkolan ja Pietarsaaren laitokset. Kokkolassa kilpailutettiin jo laitostoimittajat, mutta markkinatuomioistuin kumosi tehdyn päätöksen. Myös Vaasan ja Seinäjoen hankkeet kilpailevat keskenään, osin myös Hämeenlinnan, Lahden ja Hyvinkään hankkeet.

Jätteenpolton kalleus on yllättänyt energia- ja jäteyhtiöt. Länsi-Uudenmaan Jätehuollon hallitus totesi marraskuussa, ettei sillä ole varaa rakentaa Lohjan Munkkaalle suunniteltua polttolaitosta. Vantaan Energia ilmoitti tammikuussa luopuvansa Martinlaaksoon suunnitellusta jätteen kaasutuslaitoksesta.

Oulussa asukkaat valittivat

Monilla paikkakunnilla, kuten Kotkassa ja Oulussa, polttolaitossuunnitelmat ovat nostattaneet asukkaat vastarintaan.

Turussa maan ainoan sekajätteen polttolaitoksen laajentaminen on saanut lähiseudun asukkaat kirjoittamaan kymmeniä muistutuksia.

Oulun Energialle on myönnetty ympäristölupa jätteen massapolttolaitoksen rakentamiseksi, mutta luvasta on valitettu. Luonnonsuojelijoiden lisäksi voimalaa vastustavat Puolivälinkankaan kaupunginosan asukkaat, sillä Kemiran tehdasalueelle suunniteltu laitos tulisi vain muutaman sadan metrin päähän lähimmästä omakotialueesta.

”Vastustin kaupunginhallituksessa ympäristöluvan hakemista, sillä ensin olisi pitänyt tehdä Oulun jätestrategia”, sanoo kaupunginvaltuutettu Taina Pitkänen-Koli (vihr.), joka itse asuu Puolivälinkankaalla.

”Nyt jätestrategiaa valmistellaan. Vasta sen pohjalta tulisi ratkaista, tarvitaanko jätteenpolttolaitosta. Polttolaitoksen ympäristövaikutusten arviointi oli ala-arvoinen, siitä puuttuivat esimerkiksi sosiaaliset vaikutukset kokonaan.”

Martinlaaksoon ei tule kaasutusta

Ympäristölupia on tähän mennessä myönnetty Vantaan, Oulun ja Kotkan jätteenpolttolaitoshankkeille. Kaikista luvista on valitettu.

Vantaan laitoksen ympäristölupa kumottiin Vaasan hallinto-oikeudessa. Jatkovalitus on vireillä, mutta Vantaan Energia löi hanskat tiskiin pari viikkoa sitten.

Valituksen ja hankkeen viivästymisen ohella syynä oli ennen kaikkea investoinnin muuttuminen kannattamattomaksi, kun kauppa- ja teollisuusministeriö veti tukensa pois.

Martinlaakson kaasutusvoimalan kaatuminen harmittaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) hallituksen jäsentä Petteri Niskasta (vihr.). Kyse ei olisi ollut sekajätteen massapoltosta, hän sanoo.

”Pelkään, ettei kaasutuksesta luopuminen johda kierrätyksen lisääntymiseen, vaan massapolton lisääntymiseen. Esimerkiksi Fortum on suunnitellut nimenomaan massapolttolaitoksia. Uhkana on, että se toteuttaa sellaisen pääkaupunkiseudulla”, Niskanen varoittaa.

”Ymmärrän, että luonnonsuojeluliitto valittaa massapolttolaitoshankkeista, mutta Martinlaaksossa olisi kaasutettu kierrätyspolttoainetta. Valitus saattoi olla virhe.”

Suojelijat toivovat kierrätystä

Ympäristöasiantuntija Anssi Vaittinen Suomen luonnonsuojeluliitosta ei ota vastuuta Martinlaakson voimalan tyssäämisestä.

”Vantaan Energia teki arviointivirheen, kun ei hakenut lupaa jätteenpolttolaitokselle, vaan tavanomaiselle voimalalle. Niinpä hankkeen kustannusarvio oli epärealistinen”, Vaittinen toteaa.

”Jos verrataan jätteenpolton kustannuksia kierrätyksen kustannuksiin, havaitaan kierrätys yhä useammin kannattavaksi. Siksi toivon, että Martinlaakson hankkeen raukeaminen johtaa kierrätyksen lisäämiseen.” o

Jätteenpolttolaitoshankkeita

Ympäristöluvasta valitettu:

  • Vantaan Energia
  • Oulun Energia
  • Kotkan Energia

Ympäristölupa käsittelyssä:

  • Lohja, Fortum
  • Keravan Energia, Lassila & Tikanoja

YVA päättynyt:

  • Vaasa, Vaskiluodon Voima
  • Kokkola, Fortum
  • Porin Energia
  • Jyväskylän Energiantuotanto
  • Turun jätehuolto
  • Virrat, Lassila & Tikanoja
  • Seinäjoen Energia
  • Kuopion Energia

YVA käynnissä:

  • Hämeenlinna, Fortum
  • Lahti, Lassila & Tikanoja
  • Pietarsaari, Katternö
  • Hyvinkään Lämpövoima, Vapo

Lähde: Ulla-Maija Mroueh, VTT Prosessit