Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Turve, uusi koti-Echelon

Heidi Hautala

Sisäisen turvallisuuden ylikorostus uhkaa perusoikeuksia.

Uusi informaatiotekniikka on avannut huimat mahdollisuudet inhimilliseen vuorovaikutukseen, mutta se tarjoaa myös ennennäkemättömät keinot valvoa kansalaisten elämää ja hankkia luottamukselliseksi tarkoitettua tietoa niin valtioiden kuin yritystenkin tarpeisiin.

Syyskuun 11. päivä avasi valtion harjoittaman kontrollin uuden aikakauden. Terrorismia halutaan yhä enemmän ehkäistä ennalta. Näin jokainen kansalainen on kansainvälisessä terrorismin vastaisessa sodassa potentiaalinen terroristi.

Suomessakin esitetään poliisille koko ajan lisää valtuuksia ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten telekuunteluun. Euroopan unionissa on vireillä lakeja, joilla sisäistä turvallisuutta edistetään yksityisyyden suojasta ja muista perusoikeuksista piittaamatta.

Päätös sormenjälkitunnisteiden ottamisesta EU-maiden passeihin on tehty. Se tapahtui mukavasti juuri ennen kuin kriittisesti asiaan suhtautuva Euroopan parlamentti olisi saanut todellisen päätösvallan alan säädöksiin. Suomessa jopa hallitus hieman nikotteli, mutta esitys meni läpi. Mitään takeita ei ole siitä, että aineiston käyttöä voidaan valvoa.

Vuonna 2001 heti syyskuun 11. päivän jälkeen unionissa alettiin valmistella mahdollisuutta velvoittaa kaikki operaattorit tallentamaan teletunnistetiedot. Niitä käytettäisiin terrorismin ja siihen liittyvän vakavan rikollisuuden torjuntaan. Asia hautautui, kunnes terroristit iskivät Madridissa 11. maaliskuuta 2004. EU-päätös on nyt loppusuoralla.

Operaattorien pitää nykyisen ehdotuksen mukaan tallentaa kaikki teletunnistetiedot vähintään 12 kuukaudeksi, eikä tallentamisvelvollisuus välttämättä rajoitu esimerkiksi laskutuksen yhteydessä jo nyt tallennettaviin tietoihin. Esteeksi voi tosin vielä muodostua se, että tallentaminen maksaa paljon. Operaattorit ovat syystäkin älähtäneet. Suomi kuuluu niihin maihin, joissa kuluista vastaa valtio.

Moni varmasti muistaa vielä taivastelut Yhdysvaltojen elektronisesta valvontajärjestelmästä, Echelonista, jonka voitiin osoittaa kohdistavan epäluulonsa myös Amnestyn ja Greenpeacen kaltaisiin toimijoihin.

Olin ällistynyt lukiessani, että Suomessa vastaavat mahdollisuudet tarjoava turvaverkko on jo pitkällä. Toimittaja Olli Ainola oli vahingossa törmännyt suomalaiseen Echeloniin (Presso 31.12.). Nimeltään koti-Echelon on Turve. Viattomaksi luulemani liikenne- ja viestintäministeriö koordinoi viranomaisverkkoa, joka on ”vastaus uusiin turvallisuusuhkiin ja terrorisotaan”. Verkko tarjoaisi valtiojohdolle joka hetki tilannekuvan Suomen ja maailman tapahtumista. Mukana ovat poliisi-, pelastus-, hallinto-, puolustus- ja tiedusteluorganisaatiot.

Vielä ällistyneempi olen siitä, ettei paljastusta ole juuri kommentoitu.

Apulaisoikeuskansleri on huolissaan poliisiviranomaisten laillisuusvalvonnan puutteista. Myös parlamentaarisesti on voitava nykyistä huimasti tehokkaammin valvoa, että viranomaiset malttavat suhtautua häikäiseviin teknisiin näköaloihinsa laillisesti.

Sähköiseen valvontaan vain ei salailun takia pääse käsiksi. Vihreät ovat jääneet eduskunnassa aivan yksin vastustaessaan sisäisen turvallisuuden kohottamista kansalaisten uudeksi perusoikeudeksi – avoimeen yhteiskuntaan kuuluvien perusoikeuksien kustannuksella.

Ai niin, EU-komissio on ehdottanut, että maaliskuun 11. päivä julistetaan vapauden turvaamista koskevan demokraattisen kansalaiskeskustelun päiväksi. o