Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Punainen Risti ei kaipaa armeijaa Aasiaan

Jussi Karmala

Euroopan unioni kaavailee katastrofijoukkoja, mutta avun militarisointi pelottaa avustusjärjestöjä.

Vaikka avun tarve Aasian katastrofialueella on suuri, Suomen Punainen Risti pitää sotajoukkojen käyttöä humanitaarisissa kriiseissä hyvin ongelmallisena.

”Sotilasjoukkojen käyttö millä tahansa kriisialueella vaikeuttaa kaikkea avustustoimintaa. Esimerkiksi Irakissa ja Afganistanissa paikalliset eivät enää tee juurikaan eroa Punaisen Ristin ja Yhdysvaltojen armeijan joukkojen välille. Kaikki nähdään kielteisesti osana läntistä kokonaisuutta”, Suomen Punaisen Ristin viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laiho sanoo.

Laihon mukaan humanitaarisen avun pitää olla aina puolueetonta, eikä se saa olla osa sotilaallista tai poliittista operaatiota.

Tällä hetkellä Yhdysvaltojen ja Australian sotajoukkoja on avustustöissä Aasian katastrofialueella.

”Tietenkin näin valtavassa katastrofissa on tarvetta kuljetuskalustolle, mutta silloin kun armeija lähtee tällaisiin operaatioihin, pitäisi aluksissa ja helikoptereissa olla edes erilaiset tunnukset kuin sotaan lähdettäessä”, Laiho sanoo.

Laihon mielestä sotajoukkojen käyttö antaa väärän mielikuvan siviileille. ”Jos tällä viikolla taistelujoukot lähtevät jakamaan ruokaa Sri Lankaan ja ensi viikolla taistelemaan Indonesiaan, niin siviilit eivät voi milloinkaan tietää, millä asialla joukot ovat”, Laiho kärjistää.

Laihon mielestä siviilipuolen toimintaa pitäisi kehittää sotajoukkojen sijaan.

Armeija on tehokas

Tapaninpäivänä Kaakkois-Aasiassa sattuneen maanjäristyksen ja sen aiheuttamien hyökyaaltojen pelätään vaatineen yli 200000 kuolonuhria. Miljoonat onnettomuudesta selviytyneet tarvitsevat apua. Katastrofin jälkimainingeissa Euroopan unionissa on alettu keskustella nopean toiminnan katastrofijoukkojen perustamisesta.

Esimerkiksi Ranskan presidentti Jacques Chirac ja Euroopan unionin ulkoasiainkomissaari Benita Ferrero-Waldner ovat puhuneet hätäapujoukkojen puolesta. On vielä epäselvää, suunnitellaanko katastrofijoukkoja tulevista taistelujoukoista vai kokonaan uusista siviilijoukoista.

Rauhantutkija Unto Vesa Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta pitää unionin taistelujoukkojen käyttöä luonnonkatastrofeissa hyvänä ideana, koska joukoilla on toimiva organisaatio ja ne ovat tehokkaita.

”Se vaatisi kylläkin uudenlaista kriisinhallintakoulutusta”, Vesa huomauttaa.

Tärkeää olisi saada joukot nopeasti katastrofialueelle. Unionin pitäisi pystyä tekemään päätös käytännössä yhdessä päivässä.

”Kuvittelisin sen olevan helppoa, koska luonnonkatastrofeihin ei liity yleensä poliittista kädenvääntöä.”

Vesa vierastaa taistelujoukko-sanaa sen sotaisuuden vuoksi.

”Aiemmin puhuttiin rauhanturvaamisesta, sitten kriisinhallinnasta ja nyt jo taistelujoukoista. Toivottavaa kuitenkin on, etteivät joukot ikinä joudu taisteluun.”

YK:n kanssa vai ilman?

Ulkoasiainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Ulla Anttila (vihr.) on sitä mieltä, että Euroopan unionin pitäisi kehittää nopean toiminnan kykyä myös luonnonkatastrofeissa.

”Siviili- ja sotilasyhteistyö voisi helpottaa esimerkiksi avustusten kuljetuksia. EU-helikopterit voisi saada liikkeelle nopeastikin. Humanitaarisessa avussa kannattaisi kuitenkin tehdä yhteistyötä Punaisen Ristin ja muiden järjestöjen kanssa.”

Anttilan mielestä EU voisi ainakin koordinoida sitä, mitä voimavaroja pelastustoimintaan on saatavilla.

Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman Unepin asiantuntijan Pekka Haaviston mielestä sotilaiden tai rauhanturvaajien käyttö katastrofitilanteessa on hyväksyttävää. ”Katastrofitilanteessa armeijan tehokas organisaatio ja suuri kuljetuskyky ovat suureksi avuksi.”

Haaviston mielestä YK on hoitanut luonnonkatastrofit yleensä hyvin. Hän arvelee, ettei EU:n kannata rakentaa kokonaan uutta hätäapujärjestelmää, sillä tiivis yhteistyö YK:n kanssa on parempi vaihtoehto. o

Katastrofin hoito saa myös kehuja

Suomen ulkoministeriön jähmeyttä ja hidasta tiedonvälitystä Aasian katastrofissa on arvosteltu paljon. Asiantuntijoiden mielestä katastrofi hoidettiin suomalaisten osalta kuitenkin hyvin.

”Thaimaan ja koko Aasian operaatio meni loistavasti. Saimme kaikki suomalaiset pois sieltä alle viikossa”, Suomen Punaisen Ristin viestintäpäällikkö Hannu-Pekka Laiho kommentoi. Esimerkiksi Suomen Bangkokin-lähetystöä arvostellaan hänestä turhaan: muutamat virkailijat eivät olisi voineet toimia tehokkaammin tilanteessa, jossa tuhannet ihmiset olivat pulassa yhtä aikaa.

Myös rauhantutkija Unto Vesa antaa viranomaisille armahduksen. ”Aasian katastrofin kaltaisessa täysin kaoottisessa tilanteessa asiat eivät aina suju rationaalisesti tai suunnitelmien mukaan. Nyt avustukset saatiin kohtuullisen hyvin ajoissa käyntiin muualla paitsi Indonesiassa.”

Vesa kehuu etenkin Punaista Ristiä. ”Ei voi kuin ihmetellä, kuinka nopeasti Punainen Risti aloitti avustamisen. Erityisesti Suomen Punainen Risti on nopeudeltaan maailman huippuluokkaa, sillä heillä on valmiusvarasto ja ihmisiä saatavilla vuorokauden varoitusajalla.” o