Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Unioni listaa turvalliset maat

Arvostelijoiden mukaan EU sysää vastuuta pakolaisista yhä kauemmas rajoiltaan.


Anna Tommola

Turvapaikkapolitiikkaansa linjaava Euroopan unioni valmistelee yhteistä turvallisiksi luokiteltujen alkuperämaiden listaa.
Pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt arvostelevat maalistoja ankarasti. Ne muistuttavat, ettei mikään maa ole aina ja kaikille ihmisille turvallinen.
Erityisen järkyttyneitä järjestöt ovat pyrkimyksistä tulkita unionin rajanaapurit "erittäin turvallisiksi" maiksi, joihin hakija voitaisiin käännyttää jopa ilman tutkintaa.
Parhaillaan pohditaan turvallisten alkuperämaiden luettelon liittämistä tekeillä olevaan turvapaikkamenettelydirektiiviin. Mikäli lista halutaan mukaan, sillä on kiire: direktiivin pitäisi valmistua toukokuuhun mennessä.

Ehkäisevä signaali

Suomikin päätyi syksyllä kannattamaan yhteiseurooppalaista alkuperämaiden luetteloa. Listan uskotaan ehkäisevän niin sanottua turvapaikkaturismia. Suomi on kuitenkin ajanut direktiiviin lausumaa hakemusten yksilöllisestä käsittelystä.
"Ykkösprioriteetti on ollut, että minkäänlaista automatiikkaa tähän ei tule", ylitarkastaja Jutta Gras sisäasiainministeriön ulkomaalaisosastolta korostaa. "Direktiivissä mainitaan useaan otteeseen, että jokainen tapaus käsitellään yksilöllisesti. Luettelo ei kumoa tätä, vaikka luokin tietyn olettaman, että kyseinen maa on henkilölle turvallinen."
Järjestöt pelkäävät silti, että listat johtavat joukkokäännytyksiin.
"On vaikea sanoa, mitä käytännössä tarkoittaa, jos tällaiset listat tulevat käyttöön. Ohjaahan se ilman muuta päätöksentekoa", Pakolaisneuvonnan tiedottaja Reetta Helander toteaa. Hänestä esimerkiksi Itä-Euroopan maista tulleita romanipakolaisia on jo käännytetty Suomesta tavalla, jossa päätösten yksilöllisyyttä voi epäillä.

Eri maat listaavat eri tavoin

Luetteloitavista maista ei vielä ole keskusteltu. Kovin kattavasta listasta ei päästäne yksimielisyyteen, Jutta Gras arvioi. Todennäköisesti valtiot käyttävätkin jatkossa yhteislistan rinnalla omia laajempia listojaan.
Suomessa ei maalistoja ole, mutta turvapaikkahakemuksiin voidaan soveltaa nopeutettua menettelyä, mikäli tulomaan katsotaan olevan hakijalle turvallinen. Grasin mukaan turvallisen alkuperämaan käsitettä on sovellettu Suomessa lähinnä EU-tulokasmaihin. Kuitenkaan esimerkiksi Bulgariaan tai
Romaniaan käsitettä ei ole yhdenkään yksittäisen hakijan kohdalla sovellettu.
Eräiden muiden EU-jäsenten, kuten Ranskan, listoilla on myös Aasian ja Afrikan maita.

Pakolaisjärjestöiltä tiukat kriteerit

Italia kartoitti puheenjohtajuuskaudellaan viime syksynä jäsenmaiden halukkuutta listata myös niin sanotut turvalliset kolmannet maat. Tällä tarkoitetaan oleskelu- tai kauttakulkumaata, joka ei ole henkilön kotimaa, mutta johon tämä voitaisiin turvallisesti palauttaa hakemaan turvapaikkaa.
Ajan ei kuitenkaan katsottu vielä olevan kypsä näiden maiden luetteloinnille. Käsitteen soveltamisesta ja kriteereistä on määrä keskustella oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa maaliskuun lopulla.
Eurooppalaisten pakolaisjärjestöjen kattojärjestö ECRE katsoo, että turvallisen kolmannen maan käsitettä voitaisiin soveltaa vain, jos maan käytännöt ovat sopusoinnussa kansainvälisen oikeuden kanssa. Ei riitä, että pakolais- ja ihmisoikeussopimukset on allekirjoitettu, vaan niitä on myös noudatettava.
Hakijaa ei ECRE:n mielestä pidä voida käännyttää, ellei tällä ole vahvoja siteitä kyseiseen kolmanteen maahan. Pelkkä kauttakulku ei riitä perusteeksi. Kattojärjestö korostaa lisäksi, että turvallisuusolettamuksesta on voitava poiketa.
Gras huomauttaa, että Suomi pitää tässäkin tärkeänä yksilöllistä tutkintaa ja riittävän korkeita kriteerejä turvalliselle kolmannelle maalle.

Venäjä ja Turkki superturvallisia?

Lisäksi nyt pohditaan, millä kriteereillä laajentuneen unionin rajanaapurit voitaisiin määritellä "erittäin turvallisiksi naapurimaiksi". Näistä unioniin pyrkivä voitaisiin käännyttää mahdollisesti jo rajalla.
Järjestöt tyrmäävät ajatuksen täysin. ECRE vaatii jäsenmaita torjumaan käsitteen, koska katsoo sen rikkovan kansainvälistä oikeutta.
"Tällä halutaan vain sysätä vastuuta pakolaisista mahdollisimman kauas EU:n rajoilta", Reetta Helander tulkitsee. Hänestä olisi hyvin arvelut-tavaa, jos esimerkiksi Turkki ja Venäjä tulkittaisiin superturvallisiksi. "Turvapaikkamenettely ei Venäjällä toimi kerta kaikkiaan ollenkaan."
Myös muutoksenhakumenettelyistä väännetään yhä kättä. Tiukimmat kieltäisivät valitusoikeuden hakijalta, joka tulee turvallisesta kolmannesta maasta tai jonka uusintahakemuksen tutkintaa on päätetty olla jatkamatta.
Suomi on ajanut valitusoikeutta kaikille, mutta pitäisi kunkin maan omana asiana, mitä tämän jälkeen tapahtuu. Helander katsoo Suomen haluavan suojella nopeutettua turvapaikkamenettelyään, jossa käännytys voidaan panna täytäntöön kesken valitusprosessin. Pikakäännytys on uusittavan ulkomaalaislain kiperimpiä kiistakohtia.

Pakolaismäärät ovat laskeneet

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR raportoi tiistaina, että turvapaikanhakijoiden määrä EU-maissa laski viime vuonna 22 prosenttia. Järjestön johtaja Ruud Lubbers sanoi, että Euroopan kiihkeä pakolaiskeskustelu ja asenteiden koventuminen johtuvat 1990-luvun isosta tulijamääristä.
"Nyt kun luvut ovat pudonneet takaisin 1980-luvun lopun tasolle, toivon, että keskustelu keskittyy jälleen elintärkeään tarpeeseen suojella pakolaisia", Lubbers totesi.

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 


Vihreä Lanka, Fredrikinkatu 33 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 toimitus@vihrealanka.fi site by VALOTALO