Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



paakirjoitus

 

 



Päättäjiä listatilauksena?

Jyrki Räikkä

Keskustelu niin sanottujen pitkien listojen käyttöönotosta EU-vaaleissa on alkutalvesta pesiytynyt suomalaiseen keskusteluun sitkeän flunssan tavoin, vaikka ajatuksella on niukalti kannatusta. Poliitikoista listavaalia on voimakkaimmin puoltanut oikeusministeri Johannes Koskinen. Tällä viikolla
Koskinen uudisti muutaman viikon takaisen esityksensä pitkistä listoista saatuaan taustatukea oikeusministeriön eläkkeelle jääneeltä hallintojohtajalta Jarmo Törneblomilta. Koskinen on tosin muokannut esitystään listavaalin ja henkilövaalin yhdistelmäksi, mutta sen perusongelmat ovat entisellään.
Listavaali antaisi puolueille vallan määritellä, missä järjestyksessä niiden asettamat ehdokkaat tulisivat valituiksi. Vaalitavan puolustajat uskovat, että näin saataisiin turvonneet vaalibudjetit kuriin ja ehkäistäisiin sitä ansiotonta arvonnousua, jota julkkisehdokkaat saavat valtakunnallisesta tunnettuudestaan. Lisäksi listavaalin arvellaan selkeyttävän puolueiden välisiä linjaeroja, jotka EU-vaaleissa hämärtyvät helposti.

Diagnoosi EU-vaalijärjestelmän ongelmista on oikea, mutta listavaali on väärä rohto vaivaan.Tällainen sanelulinja tekisi ehdokas-asettelusta entistä suljetumpaa ja salamyhkäisempää.
Vaikka ehdokkaiden järjestys päätettäisiin avoimen esivaalin avulla, kuten oikeusministeri Koskinen on ehdottanut, esivaalista tuskin muodostuisi kansanvallan juhlaa. EU-vaalien äänestysinto on muutenkin laimea, eikä esivaalikierros sitä kohentaisi: todennäköisesti keskivertokansalaisen motivaatio äänestää varsinaisena äänestyspäivänä olisi entistä matalampi, jos tarjolla olisi valmiiseen järjestykseen asetettuja ehdokaslistoja. Ja vaikka kansa vastoin odotuksia osallistuisi sankoin joukoin avoimiin esivaaleihin, listan kärkisijoille ja sitä kautta edustajiksi voisi valikoitua yhtä huonoja ehdokkaita kuin nykyisessäkin järjestelmässä.

Henkilövaali korostaa äänestäjän ja edustajan suoraa luottamussuhdetta. Listavaali ei aseta ehdokkaita samalla tavalla henkilökohtaisesti vastuuseen valitsijoidensa edessä. Henkilövaalissakin ehdokkaat ovat myös puolueidensa edustajia, eikä listavaalikeskustelua tarvitsisi edes käydä, jos puolueet kelpuuttaisivat vain sellaisia ehdokkaita, joiden arvomaailma ja kyvyt vastaavat puolueen linjaa.
Samanlaista itsekuria puolueet voisivat harjoittaa myös kampanjakulujen karsimisessa. Riippuvuussuhteita rahoittajiin ehkäisisi jo nykyinen vaalirahoitusta koskeva lainsäädäntö, jos edustajat noudattaisivat sitä lain hengessä. Vaalirahoituslain uskottavuutta parantaisi sekin, jos ilmoitusvelvollisuus koskisi nykyistä pienempiä summia ja ilmoituksen laiminlyönneistä voitaisiin langettaa selkeät sanktiot.

Ydin-Eurooppaa kohti

Viikko sitten tällä palstalla penättiin Paavo Lipposelta selkeämpiä linjauksia siitä, millaisia arvoja ja päämääriä hän EU-komission puheenjohtajana edistäisi. Vastausta ei tarvinnut odottaa kauan: maanantaina Lipponen piti Suomen Akatemian seminaarissa merkittävän linjapuheen, jossa hän analysoi Euroopan muutosvoimia.
Unionin laajentumisen, globalisaation haasteiden ja eurooppalaisten arvojen rinnalle Lipponen nosti energiahuollon. Hänen mielestään uuden komission on oltava aloitteellinen "monipuolisen" energiapolitiikan vahvistamisessa.
Tähän kuuluu Lipposen mukaan tutkimusvarojen osoittaminen ydinteknologiaan, jonka kehittämistä "vaatii sekä EU:n että koko ihmiskunnan etu". Samalla Lipponen kehotti unionia välttämään "yksipuolisia toimia", jos Venäjä ei liity Kioton sopimukseen.
Kova linja lisää ehkä Lipposen kannatusta teollisuuskomissaariksi, mutta toivottavasti komission puheenjohtajaksi on tarjolla ihmiskunnan, Euroopan ja Suomenkin kannalta parempia ehdokkaita. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 toimitus@vihrealanka.fi site by VALOTALO