Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Hyvä sosiaaliturva lisää kilpailukykyä

Pohjoismainen, kattava sosiaaliturva on kilpailukykyinen malli myös tulevaisuuden Euroopassa.


Laura Kosonen

Kalliiksi haukuttu pohjoismainen sosiaaliturvajärjestelmä voi olla myös kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla. Tuotantokustannusten hinta ei ole ainoa mittari, jonka perusteella investoijat tekevät päätöksiään, uskoo johtava taloustutkija Robert Hagfors Kansaneläkelaitoksesta.
"Koko sosiaaliturvajärjestelmä heijastuu suoraan työvoiman laatuun, mikä taas vaikuttaa tuottavuutta lisäävästi. Eli kun ihmiset voivat hyvin, syntyy parempaa tulosta", Hagfors kiteyttää.
Suomen kaltaisissa kattavan sosiaaliturvan maissa yhteiskunnalliset olot ovat yleensä vakaat. Hagforsin mukaan tämä houkuttaa investointeja ja korkeasti koulutettuja työntekijöitä erityisesti korkean teknologian alalla.
"Monet investoijat haluavat sijoittaa vakaisiin oloihin, vaikka tuotanto tällaisessa maassa olisi hiukan kalliimpaa. Tietenkään emme voi kilpailla halvan liukuhihnatuotannon alueella, mutta investointeihin vaikuttavat muutkin tekijät kuin hinta."

Paine yhdenmukaisuuteen

Lauantaina tohtoriksi väittelevä Hagfors on tutkimuksessaan vertaillut keskenään Euroopan maiden sosiaaliturvajärjestelmiä. EU-maiden talouksia on kymmenen viime vuoden aikana ohjastettu yhteiseen suuntaan, mutta sosiaalipolitiikan ja sosiaaliturvan rahoituksen kukin maa on tähän asti hoitanut tyylillään. Tulevaisuudessa käytäntöjä saatetaan yhtenäistää.
"Viime vuosina unionissa on otettu käyttöön niin sanottu avoimen koordinaation toimintamalli. Se tarkoittaa, että unionin sisällä sovitaan yhteisistä päämääristä, joihin kukin maa sitten pyrkii haluamallaan tavalla. Käytännössä toimintatavat saattavat kuitenkin tulevaisuudessa muokkautua toistensa kaltaisiksi", Hagfors arvioi.
Kun uudet jäsenmaat liittyvät unioniin, lisääntyy myös sosiaaliturvajärjestelmien kirjo entisestään. Hagfors ennakoi, että tämä saattaa pidemmällä tähtäimellä lisätä paineita sosiaalipolitiikan yhdenmukaistamiseksi.

Verorahoille on saatu vastinetta

Jos ja kun sosiaaliturvajärjestelmät tulevaisuudessa yhdenmukaistuvat unionin alueella, joudutaan myös Suomessa pohtimaan nykymallin toimivuutta. Hagforsin mukaan vaihtoehtoja on kaksi. "Voimme joko virittää nykyistä järjestelmää uuteen tilanteeseen sopivaksi tai muuttaa koko sosiaaliturvan perusteet."
Hagfors itse puhuu pohjoismaisen mallin puolesta. Hänen mukaansa nykyjärjestelmä on toiminut erinomaisesti, jos katsotaan sen saavutuksia.
"Usein puhutaan vain siitä, kuinka kalliiksi kattava sosiaaliturvajärjestelmä tulee. Itse olen sitä mieltä, että kyllä rahoille on saatu myös vastinetta."
Hagfors muistuttaa, että hyvinvoinnin hinta on suhteellinen. "Pohjoismainen malli on erittäin kilpailukykyinen, jos otetaan huomioon inhimillinen hyvinvointi ja yhteiskunnan vakaus."
Asiat on hyvä asettaa maailmanlaajuiseen mittakaavaan: Suomessa tuloerot ovat maailman pienimmät ja väestön köyhyysaste maailman alhaisimpia. "Itse olen tyytyväinen, että meillä ei ainakaan vielä ole menty järjestelmään, jossa jokainen pitää huolta itsestään", Hagfors lisää.

Leikkaukset olivat vain virittämistä

Laman jälkeen sosiaaliturvaa on Suomessa rukattu uuteen uskoon. Hagforsin mukaan järjestelmän perusideologia on kuitenkin säilynyt: "Leikkaukset ovat olleet järjestelmän virittämistä, eivät romuttamista."
Tulevaisuuden haasteista Kelan tutkija nimeää suurimmaksi väestön huoltosuhteen muuttumisen eli elätettävien määrän kasvun suhteessa elättäjiin. Hän ei kuitenkaan maalaile uhkakuvia eläkepommin räjähtämisestä käsiin, vaan muistuttaa, että työ ongelman ratkaisemiseksi on ollut käynnissä jo pitkään.
"Sosiaaliturvamallit ovat historiallisen kehityksen tulosta, eikä niitä voi muuttaa hetkessä kokonaan toisenlaisiksi."

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 


Vihreä Lanka, Fredrikinkatu 33 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 toimitus@vihrealanka.fi site by VALOTALO