Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Valitusoikeudesta tehtiin mörkö

Århusin sopimus ei anna ulkomaisille järjestöille lupaa valittaa suomalaishankkeista, elleivät ne toimi Suomessa. Pelottelijoita silti riittää.


Kaarina Järventaus

Pääuutinen Maaseudun Tulevaisuudessa 7. tammikuuta alkoi: "Navetan tai sikalan rakentaminen voi jatkossa vaikeutua yllättävällä tavalla." Jutussa MTK:n ympäristöjohtaja Markku Tornberg kommentoi Århusin sopimusta, jonka ratifionti tulee eduskunnan valiokuntakäsittelyyn ensi viikolla.
"Kreikan Greenpeace voisi pysäyttää Kymijoen-Mäntyharjun kanavahankkeen", oli Helsingin Sanomien taloustoimittaja maalaillut paria päivää aikaisemmin. "Sopimus laillistaisi yhteiskunnan sabotoimisen ulkoapäin", pelotteli sanomalehti Kalevan kirjoittajavieras Lasse Lehtinen tammikuun lopulla.
Myös kansanedustajat ovat aktivoituneet. "Annetaanko tässä nyt valtuudet ympäristöjärjestöille terrorisoida mitä tahansa", jyrähti Jukka Roos (sd.) Turun Sanomissa. "Osallistuvan demokratian laajentaminen uhka demokratialle", otsikoi kokoomuksen Nykypäivä-lehti Arto Satosen (kok.) kirjoituksen.
Luonnonsuojeluliiton asiantuntija Tapani Veistola näkee mediavyörytyksessä selvän kampanjan, jonka tavoite on Århusin sopimusta kauempana. "Tämä on keino hyökätä yleensä muutoksenhakuoikeutta vastaan." Hallituksen työryhmä valmistelee parhaillaan suurten hankkeiden nopeuttamista.

Suomi oli mallina Itä-Euroopalle

Vuonna 1998 Tanskan Århusissa allekirjoitettu sopimus pyrkii turvaamaan kansalaisten tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuudet ympäristöasioissa. YK:n Euroopan talouskomission alainen sopimus laadittiin ennen muuta tuomaan Itä-Euroopan maihin parempia käytäntöjä kuin neuvostoaikoina.
Suomessa sopimuksen ratifioiminen ei juuri aiheuta muutoksia, oikoo lainsäädäntöneuvos Jukka Nurmio ympäristöministeriöstä. Ympäristönsuojelulaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki avasivat jo ennen Århusia valitusoikeuden järjestöille.
Århusin sopimus sisältää syrjintäkiellon, jonka mukaan valitusoikeutta ei saa evätä kansalaisuuden tai esimerkiksi järjestön toimipaikan sijainnin perusteella.
"Tosin valitusoikeuden epääminen pelkästään kansalaisuuden perusteella olisi ollut jo aiemminkin mahdotonta", Nurmio sanoo.
Veistola huomauttaa, että Greenpeacella ja WWF:llä on jo omat järjestöt Suomessa. Euroopan unionissa kansalainen voi valittaa komissioon rikkomuksista minkä tahansa jäsenmaan alueella.

Vain lain rikkomisesta voi valittaa

Veistolan mukaan keskustelussa unohtuu perusasia: oikeuteen voi valittaa vain laillisin perustein, ei mielipiteen perusteella. "Tätä eivät aina tiedä paikalliset suojelijatkaan. He ovat surullisia kuullessaan, ettei voi valittaa, ellei lakia ole rikottu."
Århusin sopimuksen takia Suomen täytyy lisätä lainsäädäntöönsä järjestöjen valitusoikeus joissain hankkeissa, joista se vielä puuttuu. Niitä ovat kaasu- ja öljyputket, isot voimajohdot sekä ydinvoimalan rakennuslupa. Viidettä ydinvoimalaa muutos ei vielä koske.
Portugalilainen järjestö ei voisi valittaa suomalaisen navetan ympäristöluvasta eikä kreikkalainen kanavahankkeesta, jollei sillä ole toimintaa Suomessa, Nurmio toteaa. Toisaalta Perämeren ruotsalaiskalastajat voisivat jo nyt valittaa asianosaisina, jos jokin hanke esimerkiksi näyttäisi tuovan Suomen puolelta mereen raskasmetalleja.
Nurmio muistuttaa myös, että valitukset eivät automaattisesti lykkää hankkeita, vaan aloituslupia voidaan myöntää niistä huolimatta.

Ydinvoima muutti asenteet

Århusissa 1998 mukana ollut Lipposen ensimmäisen hallituksen vihreä ympäristöministeri Pekka Haavisto ällistelee Suomessa vellovaa keskustelua. Hän ei muista, että sopimuksen teon aikoihin olisi hallituksesta tai esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriöstä esitetty varauksia sopimusta kohtaan.
"Kukaan ei nostanut epäilyjä, että Suomessa tehtäisiin ympäristölle niin haitallisia hankkeita, että ne herättäisivät muissa huolta", Haavisto kertoo. "Pikemminkin pidettiin merkittävänä, että suomalaiset voisivat seurata hankkeita lähialueilla - esimerkiksi Suomenlahden satamahankkeita ja ydinlaitoksia."
Hallituksen linjana oli tuolloin edistää kansainvälisten ympäristösopimusten syntyä, Haavisto kuvaa. "Koko tunnelma on vaihtunut."
Lipposen toisen hallituksen aikana käsittelyyn tuli Århusin sopimukseen liittyvä direktiivi kansalaisten osallistumisesta. Silloin TT, SAK sekä kauppa- ja teollisuusministeriö harasivat vastaan, kertoo silloinen ympäristöministeri Satu Hassi. Syy oli uusi ydinvoimalahanke.
"Ulkomaisten järjestöjen pelättiin voivan valittaa eduskunnan ydinvoimapäätöksestä. Silloin annettiin ymmärtää, että Århusin sopimuksen voi mukinoitta hyväksyä sen jälkeen, kun ydinvoimaratkaisu on tehty."
"Jengi, joka lobbasi ydinvoimalan läpi, on nyt voimansa tunnossa, ja poliitikot kuuntelevat sitä kuin jumalan sanaa", Hassi täräyttää.

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 


Vihreä Lanka, Fredrikinkatu 33 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 toimitus@vihrealanka.fi site by VALOTALO