Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



paakirjoitus

 

 



Kotipesä puhtaaksi

Jyrki Räikkä

Syyskuussa 1993 pääministeri Esko Aho asetti taloudellisen ahdingon keskellä niin sanotun filosofityöryhmän pohtimaan kansakunnan tulevaisuudenkysymyksiä. Työn tuloksena syntyi raportti Suomen henkinen tila ja tulevaisuus. Kolme vuotta myöhemmin sama työryhmä valmisti teokselle jatko-osan Euroopan henkinen tila ja tulevaisuus.
Nykyisessä taloudellisessa ahdingossa on taas tullut aika luodata maailman tilaa ja tulevaisuutta keskustalaisen pääministerin johdolla, mutta henkisen lepertelyn sijaan nyt kartoitetaan kovia taloudellisia realiteetteja. Matti Vanhasen suojeluksessa käynnistettiin maanantaina selvitys "suomalaisen työn ja tuotannon menestystekijöistä maailmantalouden murroksessa". Uhkatekijöiksi nostettiin nimeltä mainiten Kiinan ja Intian kasvavat taloudet.
Selvitystyön ohjausryhmä on koottu ministeriöiden, puolivirallisten tutkimuslaitosten ja Nokian edustajista, mutta projektissa korostetaan voimakkaasti työmarkkinajärjestöjen osallisuutta. Ehkä näin saadaan globalisaation varjolla pohjustettua uutta työreformia, joka on valmisteltu kolmikantayhteistyön vaatimassa marssijärjestyksessä. Toivottavaa kuitenkin olisi, että globalisaation reunaehtoja selvitettäessä kuultaisiin kansalaisyhteiskuntaa laajemminkin.

Selvitystyö on suora vastaus presidentti Tarja Halosen uudenvuodenpuheeseen, jossa kaivattiin Suomelle kansallista globalisaatiostrategiaa. Valtiojohdossa oli tosin keskusteltu uusista globalisaatiolinjauksista jo ennen Halosen avausta. Hallituksen piirissä ajatusta oli kehitellyt syksyllä muun muassa erityisavustaja Olli Rehn, joka valittiin nyt ohjausryhmän puheenjohtajaksi.
Vaikka Halosen ja Vanhasen avaukset ammentavat samoista lähteistä, heidän linjauksissaan on myös eroa. Siinä missä Halonen korosti uudenvuodenpuheessaan ja viime viikonvaihteessa Davosin talousfoorumissa myös globalisaation sääntelyä ja kansainvälistä yhteisvastuuta, Vanhanen määrittelee hallituksen käynnistämän globalisaatioprojektin "selviytymisstrategiaksi", jonka tavoitteena on pitää "kotipesä kunnossa".
Solidaarisuudesta Vanhanen puhuu vain suhteessa EU:hun, mutta pääministerin Eurooppa-visiokin typistyi torstain Helsingin Sanomien haastattelussa taloudellisen hyötysuhteen tavoitteluksi.

Hallitukselle on tietenkin houkuttelevaa diagnosoida kaikki talouden yskähtelyt globalisaation aiheuttamaksi tartunnaksi sen sijaan, että ongelmien syitä haettaisiin hallituksen omasta työllisyys-, vero- ja elinkeinopolitiikasta. Globalisaatioselvitykseen tulee käsienpesuastian makua, jos sen avulla pyritään muiluttamaan vastuu kasaantuneista vaikeuksista valtakunnan rajojen ulkopuolelle.
Kansainvälisen kilpailun kiristyminen pitää tietenkin ottaa vakavasti, mutta taloudessakin vastakkainasettelujen korostaminen merkitsee myös viholliskuvien luomista. Globalisaatiosta hyötyminen ei ole länsimaiden yksinoikeus. Olisi toivottavaa, ettei termi "Kiina-ilmiö" saisi uusiokäytössään muukalaisvihamielistä sävyä.

Puhutaan palturia

Hallitus on kuluneellakin viikolla tehnyt sekä pää- että ulkoministerin suulla kaksi asiaa hyvin selväksi: Paavo Lipponen ei ole hallitukselle tai puolueelleen ongelma, eikä poliittisessa johdossa ole mitään pakkoa tai painetta arvioida pikaisesti uudelleen Suomen Nato-suhdetta.
Herkkäuskoinen saattaisi yhdessä asiassa painokkaat väitteet nielaistakin, vaikka omat havainnot tukevat päinvastaista päätelmää. Kaksinkertaista pajunköyttä on kuitenkin jo mahdotonta niellä.
Jos hallitus on näin sitoutunut muunneltuun totuuteen päivänselvissä asioissa, miten sen vakuutteluihin voi luottaa sellaisissa kysymyksissä, joissa todellisuus on oikeasti hämärän peitossa? o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 toimitus@vihrealanka.fi site by VALOTALO