Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



paakirjoitus

 

 



Eväät levällään

Jyrki Räikkä

Valtionhallinnon hajasijoituksesta eli "alueellistamisesta" syntynyt kalabaliikki muistuttaa huonosti käsikirjoitettua näytelmää. Julkisuuteen livahtaneet yksityiskohtaiset hajasijoitussuunnitelmat on pantu alueellistamistyöryhmää vetävän valtiosihteeri Risto Volasen visioksi. On kuitenkin epätodennäköistä, että Volanen olisi laatinut yksityiskohtaista listaa ilman pääministerin toimeksiantoa tai hiljaista hyväksyntää.
Listaa hajasijoituskohteiden "räiskinnästä" kritisoi kovasanaisesti oikeusministeri Johannes Koskinen, joka kuului asiaa valmistelleeseen ministerityöryhmään. Koskisen valtakunnanjulkisuudessa esittämä kritiikki ei kuitenkaan estänyt häntä lupailemasta Hämeen Sanomissa, että Hämeenlinnalle on luvassa hajasijoituspaketissa iso siivu.

Hajasijoitussuunnitelmia laadittaessa puoluepoliittiset intressit, päättäjien omien vaalipiirien edunvalvonta ja valtakunnan paras menevät helposti sekaisin. Erityisen vaikeaa asian eri puolien erottaminen on keskustalle. Puolue on vuosikymmenien ajan ajanut ja tukenut hajasijoitusta vahvoille kannatusalueilleen siitä riippumatta, ovatko hajautussuunnitelmat olleet toiminnallisesti tai taloudellisesti järkeviä. Tällaista hallitusvallan huumaa, otolliseen hetkeen tarttumista ja saaliinjaon henkeä oli myös työryhmän luonnostelemassa siirtolistassa.
Alueellistamishanke ottaa lähtökohdaksi 4000-8000 työpaikan uudelleensijoittamisen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Näin haarukoitu pääluku on lievässä ristiriidassa sen kanssa, että toisaalta hankkeen ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettu valtionhallinnon tehostaminen ja turvaaminen. Eikö olisi järkevämpää ensin kartoittaa huolellisesti eri valtionhallinnon yksiköiden alueellistamisedellytykset ja arvioida vasta sitten hajasijoitettavien työpaikkojen määrää?

Alueellistaminen on hyvä periaate, kunhan se ei vaikeuta siirrettävien yksiköiden toimintaa kohtuuttomasti. Myös muuton vaikutus hallinnon kustannusrakenteisiin pitää laskea tarkasti jo ennakkoon.
Valtion soisi kiinnittävän huomiota myös aluehallinnon kehittämiseen. Se voisi olla monissa tapauksissa parempi ratkaisu kuin keskushallinnon yksiköiden siirtäminen paikasta toiseen.

Suoraa oikeutta

MTV3:n lähettämä kansanedustaja Tony Halmeen oikeudenkäynti ja maaliskuussa tuomioistuinkäsittelyyn tuleva Irakgate-jupakka ovat herättäneet vilkkaan keskustelun siitä, kuuluvatko televisiokamerat käräjäsaliin. Muun muassa korkeimman oikeuden presidentti Leif Sevón on varoittanut, että televisiointi voi jopa vääristää tuomioita.
Oikeudenkäyntien televisiointi on vaikea kysymys, sillä se koskettaa muun muassa sananvapautta, tuomiovallan julkisuutta, oikeusturvaa ja kansalaisten yhdenvertaisuutta oikeusistuimen edessä, ja tässä asiassa nämä perusarvot ovat monin kohdin keskinäisessä ristiriidassa. Joka tapauksessa kysymys on periaatteellisesti liian merkittävä jätettäväksi oikeuden puheenjohtajan tapauskohtaiseen harkintaan.

Oikeudenkäyntien on oltava pääsääntöisesti julkisia, ja lehdistölle on taattava mahdollisuus raportoida niiden kulusta. On kuitenkin selvää, että ainakin todistajia kuultaessa istunnon kytkeminen valtakunnanverkkoon muuttaa oikeudenkäynnin tosi-tv-lähetykseksi, eikä tietoisuus tästä voi olla vaikuttamatta istunnon kulkuun. Yhteiskunnallisesti erittäin merkittävissä kysymyksissä koko istunnon lähettämisen salliminen voi olla perusteltua, mutta yleensä tällaiset asiat käsitellään valtakunnanoikeudessa.
Erityisesti on varottava sitä, ettei istuntojen kuvaaminen tuota rikollisuudella mässäilevää tai sitä heroisoivaa ohjelmavirtaa digikanavien täytteeksi. Jo Halmeen oikeudenkäynnin televisioinnissa oli sellaista sensaatiohakuisuutta, jota nimenomaan pitäisi välttää. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 toimitus@vihrealanka.fi site by VALOTALO