Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Hiljainen asfaltti valtaa alaa

Jussi Laitinen

Parhaat uudet päällysteet vähentävät liikenteen melun jopa neljännekseen.

Hiljaiset päällysteet vähentävät tieliikenteen melua jopa 75 prosenttia. Ne ovat parhaimmillaan yhtä kestäviä ja samanhintaisia kuin normaalit asfalttilaadut. Hiljaiset päällysteet sopivat parhaiten taajamiin ja kaupunkeihin, joissa meluhaitatkin ovat suurimmat.

Tällaisiin tuloksiin päädyttiin Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin rahoittamassa Hilja-projektissa. ”Hanke onnistui hyvin. Parhaimmat tuotteet vähentävät liikenteen melun neljännekseen”, sanoo keväällä päättyneen hankkeen johtaja, tutkija Jarkko Valtonen Teknillisestä korkeakoulusta.

Hiljainen asfaltti on tavallista hienorakeisempaa, mikä vähentää rengasmelua ratkaisevasti. Lisäksi materiaalin huokoisuus ”imee” ääntä sisäänsä. Hiljainen asfaltti vaikuttaa suoraan itse melun syntymiseen, toisin kuin meluaidat ja maavallit.

Ostajat kiinnostuivat

Lupaavat tulokset ovat alkaneet kiinnostaa tiepäällysteiden ostajia, joista tärkeimmät ovat Tiehallinto ja kunnat. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on päällystänyt hiljaisella asfaltilla Mäntsälän läpi kulkevan Vanhan valtatien.

Tieinsinööri Mats Reihen mukaan Kehä I voisi olla Tiehallinnon toimialueella varteenotettava kohde. Hän uskoo kuitenkin, että kaupungeissa ja taajamissa edellytykset hiljaisille päällysteille ovat paremmat.

Espoossa päällysteitä on kokeiltu innokkaasti. ”Vertailemme nyt viiden asfalttifirman tuotteita. Ensi kesänä tehtävät melumittaukset ratkaisevat, miten tämän kesän urakka onnistui. Hyvältä näyttää tässä vaiheessa”, vastaava rakennusmestari Kaarlo Ikonen sanoo. Uusia päällysteitä on Espoossa muun muassa Riihiniityntiellä ja Alakartanontiellä.

Helsingin Sturenkatu hiljeni

Helsingissä koeosuuksia on Meripellontiellä ja Sturenkadulla. ”Melua on saatu vähennettyä, mutta päällysteiden kestävyyttä ja kustannuksia kartoitetaan vielä”, kunnossapitoinsinööri Pekka Isoniemi Helsingin rakennusvirastosta sanoo. ”Kokeilu jatkuu ensi kesänä, jolloin päällystetään yksi tai kaksi katua lisää.”

Isoniemi muistuttaa, että rengasmelu on monen tekijän summa. Melua voi vähentää esimerkiksi nopeuksia rajoittamalla.

Helsinki, Espoo ja Turku rahoittivat Hilja-projektia. Uusia päällysteitä on tilattu lisäksi ainakin Lahteen ja Jyväskylään.

”Vielä ei tiedetä tarkkaan, millaisille tieosuuksille hiljaiset asfaltit sopivat parhaiten. Näyttää siltä, että 50–60 kilometrin tuntinopeudessa niistä on suurin hyöty”, Jarkko Valtonen sanoo. Yleinen arvio on, että hiljaiset päällysteet sopivat asuntoalueiden kokoojateille ja muille väylille, joilla liikenteen määrä ja nopeudet ovat kohtalaiset.

Ohut kerros riittää

Alle 30 kilometrin tuntivauhdissa rengasmelun osuus ei ole enää ratkaiseva moottorin äänen rinnalla.

Seuraavaksi pitäisi selvittää, miten hiljaiset päällysteet toimivat 80–120 kilometrin tuntinopeuksilla, toteaa Hilja-hankkeen loppuraportti.

Melua vaimentavien tiepäällysteiden ongelmana on pidetty sitä, että ne kuluvat nopeasti ja ovat tavallista asfalttia kalliimpia. Jarkko Valtosen mukaan Hilja-projektissa parhaat päällysteet olivat yhtä kestäviä kuin tavallinen asfaltti.

Korkeampi hinta ei ole ratkaiseva este, koska pienirakeista hiljaista asfalttia tarvitaan ohuempi kerros kuin perinteistä, mikä laskee kokonaishintaa. Tavallista asfalttia levitetään neljän viiden sentin paksuudelta; hiljaista päällystettä riittää noin kahden ja puolen sentin kerros.

Joka tapauksessa hiljainen asfaltti tulee paljon halvemmaksi kuin meluaitojen rakentaminen, vaikka päällyste pitäisi uusia muutaman vuoden välein. Meluaidat maksavat jopa miljoona euroa kilometriltä, joskin hinta vaihtelee paljon materiaalien mukaan.

Keski-Euroopassa kiinnostusta

Asfaltin kulumiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten liikenteen määrä ja nopeudet sekä sääolot. Suomen oloissa nastarenkaiden käyttö kuluttaa päällysteitä eniten. Keski-Euroopassa tätä ongelmaa ei ole, ja siellä hiljaisten asfalttien suosio kasvaa nopeasti.

”Hollannissa ministeriö maksaa avustusta hiljaisen asfaltin tilaajille. Myös Saksassa ja Britanniassa kiinnostus on kovaa”, Jarkko Valtonen sanoo.

Euroopan unionin ympäristömeludirektiivin mukaan jäsenmaiden tulee selvittää pääliikenneväylien melutilanne vuoteen 2012 mennessä. Sen jälkeen laaditaan suunnitelmat melun torjumiseksi.

Suomalaisista joka kymmenes kärsii liikenteen melusta. o