Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Raha hakkaa Viron metsät

Jussi Laitinen

Markkinatalous antaa potkua pimeälle puukaupalle.

Metsien hakkuut Virossa ovat lisääntyneet radikaalisti. Kaadetun puun määrä kasvoi kymmenessä vuodessa 2,4 miljoonasta kuutiosta yli 12 miljoonaan kuutioon, ympäristöjärjestö Eesti roheline liikumine (ERL) laskee.

Yli puolet määrästä viedään ulkomaille, lähinnä Ruotsiin, Suomeen, Britanniaan ja Saksaan.

Kansainväliseen Maan ystävät -verkostoon kuuluva ERL on Viron vanhimpia ympäristöjärjestöjä.

Kiihtyneiden hakkuiden taustalla on Viron siirtyminen neuvostojärjestelmästä markkinatalouteen. Viron itsenäistyttyä vuonna 1991 alettiin valtion metsiä yksityistää. Ne luovutettiin entisten omistajien jälkeläisille, joista moni hakkasi tai myi palstansa saman tien.

Monenlaista laittomuutta

Yksityismetsien laittomista avohakkuista on tullut paha ongelma. Useimmat rikkeet liittyvät asiakirjojen peukalointiin ja veronkiertoon, mutta varsinaisia ryöstöhakkuitakin paljastuu säännöllisesti.

Arviot laittomien hakkuiden määrästä Virossa vaihtelevat rajusti. ERL:n metsäryhmän koordinaattorin Rein Ahasin mukaan jopa puolet kaikista hakkuista on tavalla tai toisella laittomia. Viron ympäristöministeriön ylitarkastaja Rauno Reinberg puolestaan laskee, että vain yksi prosentti hakkuista on luvattomia. Ministeriön luvut perustuvat paljastuneisiin ryöstöhakkuutapauksiin; ympäristöjärjestö laskee mukaan myös puutteet asiakirjoissa.

Vodkan voimalla

Rein Ahas kertoo mielikuvituksellisista keinoista, joilla metsäyhtiöt hankkivat puuta laittomasti. Tyypillinen konsti on ostaa yksityinen metsäpalsta ja kirjata paikallinen alkoholisti sen omistajaksi. Palsta hakataan puhtaaksi, ja uusi ”omistaja” saa vaivanpalkaksi vähän rahaa ja vodkapullon. Jos ympäristötarkastaja sattuu paikalle, alkoholisti pidätetään. Häneltä saatetaan vaatia suuria korvauksia, jotka sitten jäävät maksamatta.

Rein Ahasin mukaan vinoutunut metsäverotus suosii laittomia hakkuita. ”Jos myyt metsäsi laillisesti, joudut maksamaan hinnasta puolet veroja.”

Pimeä puukauppa tuottaa siis metsänomistajalle tuplasti rahaa. Valtio puolestaan häviää.

ERL ja Taiga Rescue Network -järjestö laskevat yhteisessä raportissaan, että luvattomat hakkuut maksavat Virolle noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Summa vastaa prosenttia valtion budjetista.

Ei yksin Kongosta

Osa hakkuista kohdistuu ekologisesti tärkeisiin metsiin. ”Viron biologisesti arvokkaat metsät katoavat neljän prosentin vuosivauhtia”, sanoo Markus Walsh Suomen Birdlife -järjestöstä. Walsh oli mukana mittavassa Baltic Forest Mapping -projektissa, jossa kartoitettiin järjestelmällisesti Viron, Latvian ja Liettuan metsätyypit.

Vanhat metsät ovat erityisen houkutteleva kohde harmaalle metsätaloudelle. Sahatavaraksi päätyvän järeän tukkipuun kysyntä kasvaa jatkuvasti, ja hinnat ovat nousseet viime vuosina kovaa vauhtia.

Kuusitukista maksetaan nyt noin 50 euroa kuutiolta. Jos metsästä saa irti sata kuutiota hehtaarilta, mikä on vielä varovainen arvio, pienikin tilkku tuottaa tuhansia euroja. Keskimääräinen kuukausipalkka Virossa on noin 450 euroa.

Ympäristöjärjestöjen mukaan suuria määriä laittomasti hakattua puuta viedään EU-maihin. Aiemmin ongelma koski etenkin Venäjää, mutta nyt riski on kasvanut kaikissa kolmessa Baltian maassa. Rein Ahasin mukaan Virosta viedään laitonta puuta ulkomaille jopa kuusi miljoonaa kuutiota vuodessa – puolet kaikesta viennistä. Suurin osa päätyy EU-maihin.

”Olemme yrittäneet vakuuttaa Brysselissä, että laittomasti hakattua puuta ei tuoda Euroopan unioniin vain Kongosta ja Indonesiasta, vaan myös unionin jäsenvaltioista.”

Liberalismi jyrää

Euroopan unionilla ei kuitenkaan ole yhteistä metsäpolitiikkaa, joten Viron ongelma säilyy, kunnes kansallinen lainsäädäntö muuttuu ja valvonta tehostuu. Paraikaa on tekeillä uusi laki, jolla laittomia hakkuita yritetään hillitä.

Rein Ahasia lakiluonnos ei vakuuta. ”Joitakin parannuksia on tulossa, mutta perusideologia pysyy samana. Liberaalin politiikan mukaan yksityisomaisuudelle saa tehdä mitä tahansa. Metsä ymmärretään edelleen tuotteeksi.”

Eniten hakkuista kärsii metsäluonto. Vanhojen metsien myötä katoaa arvokkaita elinympäristöjä ja esimerkiksi petolintujen pesäpuita.

”Vaarassa on lajeja, joita ei juuri ole muualla Pohjois-Euroopassa, kuten kaksi kiljukotkalajia ja mustahaikara”, Virossa työskennellyt ympäristöneuvos Seppo Vuolanto sanoo. ”Euroopan unionin näkökulmasta Baltiassa on erittäin arvokkaita alueita. Metsät saivat järeytyä rauhassa Neuvostoliiton aikana. Nyt kehitys on päinvastainen.” o