Elina Teerijoki
Vuosi 2003 oli autokaupan kultakautta. Autoveron muutos innosti suomalaisia
ostamaan ennätysmäärän uusia ajokkeja. Samaan aikaan maahan alkoi virrata
käytettyjä autoja ulkomailta, lähinnä Saksasta.
Autojen kokonaismäärään käytettyjen autojen tuontibuumi vaikuttaa varsin
vähän, arvioi Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pentti Rantala. Autoja
tuotiin vuonna 2003 noin 31000, kun autoja kaikkiaan on yli kaksi miljoonaa.
Autojen määrää lisää eniten uusien autojen rekisteröinti. Viime vuonna
uusia autoja rekisteröitiin noin 146 000. Myyntiluvut ylittivät vuoden 2002
luvut jo syksyllä.
Toisaalta poistuma hillitsee kasvua. Vuonna 2002 rekisteristä poistettiin
noin 100 000 ja vuonna 2001 noin 97 000 henkilöautoa.
Rantala arvelee, että yhä useammassa perheessä on kakkos- tai jopa
kolmosauto. Käytettyjen autojen markkinoilla alkaa kuitenkin olla niin
paljon myytävää, että kaikki ei mene kaupaksi. "Voi olla, että autot
päätyvät nopeammin romuiksi", Pentti Rantala sanoo.
Romuttamo kutsuu suomalaista autoa nykyisin keskimäärin 18 vuoden iässä.
Käytetyillä on ikää
Vaikka katalysaattori tuli Suomessa pakolliseksi jo 1990-luvun
alkupuolella, rekisterissä on yhä 900000 katalysaattoritonta autoa. Ne
ovat vanhoja ja lähestyvät romutusikää, mutta lisää tulee yllättävästä
lähteestä: käytettyjen tuonnista.
"Suomen autokanta on keski-iältään vähän yli kymmenvuotiasta.
Huolestuttavaa on, että käytettynä tuodut autot ovat usein iältään jo tuota
luokkaa. Parin vuoden kuluttua ne vanhentavat autokantaa", Pentti Rantala
sanoo.
Katalysaattori ei tullut kaikkialla Euroopassa pakolliseksi samaan aikaan
kuin Suomessa, joten suhteellisen uudetkin käytetyt euroautot saattavat
olla varsin saastuttavia.
Myös liikenneneuvos Raisa Valli liikenne- ja viestintäministeriöstä tyrmää
käytettyjen autojen tuonnin. "Ympäristön kannalta se on aivan vihoviimeinen
ilmiö. Tuodut autot ovat olleet yleensä isoja, vanhoja, paljon kuluttavia
ja saastuttavia", Valli sanoo.
Uudet autot siistimpiä
Autokannan uudistuminen on päästöjen kannalta hyvä asia. Uusissa autoissa
on huomattavasti vanhoja tehokkaampaa pakokaasujen puhdistusteknologiaa.
"Jopa siinä määrin, että vaikka liikenteen määrä kasvaa autokannan
kasvaessa, päästöjen kokonaismäärä vähenee", Valli kertoo.
Kasvihuoneilmiötä voimistavan hiilidioksidin kohdalla tilanne tosin ei ole
yhtä ruusuinen. Viime aikoina on ostettu suuria autoja, jotka kuluttavat
paljon polttoainetta ja tuottavat paljon hiilidioksidia.
Liikenneministeriössä suunnitellaan tiedotuskampanjaa autojen
polttoaineenkulutuksen vaikutuksesta hiilidioksidipäästöihin.
"Kuluttajilla kyllä on jo se tieto saatavilla. Mainonnassakin
hiilidioksidipäästöt yleensä mainitaan ja kauppiaat tietävät asiasta, mutta
lisäinformaatiolle olisi selvästi tarvetta", Raisa Valli sanoo.
Meluntorjuntaa tarvitaan
Aamuruuhkassa ei heti uskoisi, että autotiheys on Suomessa vielä
suhteellisen matala. Tuhatta asukasta kohti maassamme on 413 henkilöautoa,
kun Ruotsissa niitä on 451 ja Saksassa 521.
"Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja haja-asutusalueella auto on
käytännössä välttämätön", Pentti Rantala sanoo.
Liikenteen vähittäinen kasvu lisää kuitenkin melua, johon ei pelkällä
teknologian kehittämisellä voi vaikuttaa. "Moottoriteknologia on kehittynyt
hiljaisemmaksi, mutta melua syntyy renkaan ja tien pinnan välillä.
Markkinoilla on hiljaisia pinnoitteita, jotka kuitenkin ovat huomattavan
kalliita. Meluntorjuntaan tarvitaan siksi lisäresursseja", Raisa Valli
sanoo.
