Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Rautatiekuljetusten kilpailukyky uhattuna

Tavarakuljetuksia on hankala siirtää maanteiltä raiteille. Autokuljetusten osuus on kasvussa.


Laura Kosonen

Rautateiden tavarakuljetusratkaisuja pitäisi kehittää, jotta raidekuljetukset säilyttäisivät kilpailukykynsä kuljetusalan kiristyvillä markkinoilla. "Rautatiekuljetusten osuuden säilyttäminen nykyisen suuruisena on tulevaisuudessa suuri haaste", toteaa liikenneneuvos Lassi Hilska liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Konginkankaan viimeviikkoinen bussiturma on kirvoittanut keskustelua tavarakuljetuksista eri liikennevälineillä.
Suomessa teitä pitkin kulkee vajaat 70 prosenttia kotimaan tavaraliikenteestä. Rautatiekuljetusten osuus on suhteellisen korkea, noin 26 prosenttia, kun se Euroopan unionissa keskimäärin on noin 14 prosenttia.
Viime vuosina tieliikenteen osuus on ollut hienoisessa kasvussa.

Haussa uusia kuljetusratkaisuja

Liikenneturvallisuuden kannalta rautatiekuljetukset ovat rekkaliikennettä parempi vaihtoehto. Euroopan unionin tavaraliikennepolitiikalla pyritään edistämään tiekuljetuksille vaihtoehtoisia kuljetustapoja, esimerkiksi rautatie- ja sisävesiliikennettä. Suomessa VR on onnistunut kohtuullisen hyvin säilyttämään markkinaosuutensa, vaikka muualla Euroopassa rautatiekuljetusten osuus on laskenut.
"Rautatiet ovat suurten massojen kuljetusmuoto. Esimerkiksi raskaan teollisuuden tuotteita, kuten paperia ja metallia, kannattaa kuljettaa raiteita pitkin varsinkin, kun välimatkat ovat pitkät. Näin Suomessa myös tehdään", Hilska toteaa.
Pienille kuljetuserille ja lyhyille matkoille maantiekuljetukset ovat joustavampi vaihtoehto. Hilskan mukaan VR:n pitäisi kehittää uusia kuljetusratkaisuja, jotta rautatiekuljetusten kilpailukyky säilyy myös tulevaisuudessa.
"Esimerkiksi metsäteollisuudessa toimituserät ovat pienentyneet. Tällöin kuljetusmuodoksi valitaan usein rekka. Rautatiekuljetusta varten pieniä eriä pitäisi pystyä kokoamaan täyden junalastillisen verran."

Kilpailu avautuu lähivuosina

VR:n tavaraliikennejohtaja Ilkka Seppänen vakuuttaa, että joustavampia kuljetusratkaisuja on kehitteillä. "Esimerkiksi yhdistelmäkuljetukset ovat kasvava ala. Kemistä ja Oulusta Helsinkiin ja Tampereelle menevät rekat pakataan entistä useammin junan kyytiin."
Seppäsen mukaan VR:n täytyy vastata kasvavaan kilpailuun tuotekehittelyllä. "Kannattava rautatieliikenne edellyttää säännöllisiä suuria volyymeja.
Rautatieverkoston laajentaminen tuskin tulee kysymykseen, ennemminkin täytyy panostaa jo olemassa olevien ratojen kunnossapitoon."
Liikenneministeriössä aiotaan teettää selvitys rautateiden tavaraliikenteen tulevaisuuden haasteista. Lassi Hilskan mukaan esimerkiksi valtion tuki raideliikenteelle ei ole vaihtoehto pohdittaessa eri kuljetusmuotojen asemaa.
"Kyllä kilpailukyvyn täytyy lähteä yrityksestä itsestään eikä tukipolitiikasta. Useissa EU-maissa kuljetusalan kilpailuun on vastattu avaamalla rautatieliikenteen markkinat. Tällöin kysyntä ja tarjonta saattavat kasvaa", Hilska arvioi.
EU-säännösten mukaan rautateiden tavaraliikenne on avattava kilpailulle viimeistään vuonna 2007. Suomi on toiminut asiassa jarrumiehenä, perusteena muun muassa pelko palveluiden heikkenemisestä. Myös VR:n henkilöstö vastustaa yhtiön monopoliaseman purkamista.

Järjestelmää vaikea muuttaa

Johtava tutkija Antti Permala Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta toteaa, että kasvavat kuljetusmäärät päätyvät lähinnä tieliikenteeseen. "Kasvavasta tavaraliikenteestä suurin osa on lyhyen matkan kuljetuksia. Tällöin rautatiet eivät tule kysymykseen."
Permalan mukaan kuljetusjärjestelmiä on vaikea muuttaa radikaalisti. "Raskaan teollisuuden tuotteet kulkevat jo nyt pääosin junilla. Puutavara taas on metsästä tulevaa raakapuuta, joka ilman muuta pysyy autokuljetuksessa."
"On kyse kokonaisjärjestelmästä eikä siitä, millä välineellä jokin tietty pätkä kuljetetaan. Kuljetusratkaisut tehdään jo tehtaan perustamisvaiheessa. Suunnittelussa on huomioitava esimerkiksi satamat ja jatkokuljetukset Euroopassa", Permala toteaa.
Kuljetusalalla kilpailu on kovaa, ja etenkin rekkaliikenteessä hinnat on poljettu alas. Permala ei kuitenkaan usko, että kilpailutilanne vaikuttaisi kovinkaan paljon kuljetusmuotojen valintaan.

Pohjoismaissa rekat pääosassa

Konginkankaan onnettomuusrekka oli kuljettamassa paperirullalastia Kemistä Stora Enson Veitsiluodon tehtaalta kohti Helsinkiä, jossa lasti oli määrä siirtää Puolaan menevään laivaan.
Stora Enson kuljetuksista ja logistiikasta vastaava johtaja Antti Vehviläinen kertoo, ettei paperilastia ollut mahdollista kuljettaa laivalla suoraan Kemistä, sillä laivalinja Puolaan kulkee vain Helsingistä.
"Oulun ja Veitsiluodon tehtaiden tuotteista noin 80 prosenttia kuljetetaan laivoilla. Loppu jakaantuu tasan raide- ja maantiekuljetusten välille", Vehviläinen kertoo.
Pohjoismaiden sisäisessä liikenteessä rekat ovat pääosassa. Rekoilla hoidetaan myös yhteydet Venäjälle sekä pienet erät ja kiireelliset toimitukset. Juniin lastataan suuret toimituserät kuljetettavaksi Etelä-Suomen satamiin silloin, kun pohjoisesta ei ole suoraa laivalinjaa.
"Puolaan matkalla ollut paperierä oli niin pieni, ettei sitä kannattanut kuljettaa junalla", Vehviläinen toteaa.
Kymmenen viime vuoden aikana Suomessa rekisteröityjen kuorma-autojen lukumäärä on kuorma-autoliiton tilastojen mukaan kasvanut noin 30000 kappaleella. Liikenneturvasta kerrotaan, että viime vuonna kuorma-auto oli osallisena 560:ssä henkilövahinkoon johtaneessa liikenneonnettomuudessa.

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 


Vihreä Lanka, Fredrikinkatu 33 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 toimitus@vihrealanka.fi site by VALOTALO