Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



paakirjoitus

 

 



Halosen-Tuomiojan linjalla
Onko Suomella paras mahdollinen ihmisoikeuspolitiikka?

Jyrki Räikkä

Suomen ihmisoikeuspolitiikka on tällä vuosituhannella kohottanut profiiliaan. Asiaan on varmasti vaikuttanut se, että ulkopolitiikkaa ovat vuodesta 2000 lähtien olleet muovaamassa ihmisoikeusasioissa jo vanhastaan toimeliaat poliitikot, presidentti Tarja Halonen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja. Valtiojohdon ihmisoikeuskysymyksissä omaksuma asenne on muuttunut suopeammaksi, ja keskusteluilmapiiri on parantunut, joskaan Suomi ei ole ottanut ihmisoikeuspolitiikassaan kovin näyttäviä edistysaskelia.
Suomi reagoi edelleen melko pidättyväisesti toisten valtioiden ihmisoikeusongelmiin. Ihmisoikeusnäkökulmaa pitäisi ajaa syvemmälle esimerkiksi kauppapolitiikkaan ja asevientiin. Kotipihaakaan ei ole lakaistu puhtaaksi: esimerkiksi turvapaikanhakijoiden kohtelussa on paljon parantamiseen varaa, ja suomalaiset totaalikieltäytyjät ovat nousseet uudelleen Amnestyn adoptoimiksi mielipidevangeiksi.
Voidaan kysyä, onko suomalainen ihmisoikeuspolitiikka jäänyt jollain tavalla Halosen-Tuomiojan linjan hyvän brändin ansaan. Kun ulkopolitiikan keulahahmojen sympatiat tunnetaan, ihmisoikeuspolitiikka näyttäytyy parhaana mahdollisena ja hallituksen sisällä väännetyt nahkeat kompromissitkin saavat sädekehän ylleen.

Keskiviikkona julkistettiin ensimmäinen ihmisoikeusselonteko, joka annettiin koko valtioneuvoston nimissä. Siinä hahmotellaan ansiokkaasti yleisiä ihmisoikeusperiaatteita ja kansainvälisiä sopimusjärjestelyjä, kuvataan melko kattavasti globaaleja ja osin suomalaisiakin ihmisoikeusongelmia sekä esitellään pyrkimyksiä niiden lievittämiseksi.
Selonteko ei kuitenkaan välitä sellaista tunnetta, että havaittuihin ongelmiin oltaisiin tarmokkaasti puuttumassa.
Pakolaispolitiikka kuuluu tällä hetkellä epäilemättä Suomen ihmisoikeuspolitiikan kipupisteisiin. Kiistelty ulkomaalaislaki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä, ja samaan aikaan maahan on virrannut turvapaikkaa hakevia Slovakian romaneja. Asetelma on houkutellut etenkin kokoomusta populistisiin irtiottoihin, joissa on vaadittu jopa suoraan lentokentältä tehtäviä pikakäännytyksiä. Näin jää helposti varjoon se, että jo nykyisessä nopeutetussa turvapaikkamenettelyssä hakijoiden oikeusturva jää erittäin heikoksi.
Ulkomaalaislakia koskevassa esityksessään hallitus on selvästi tinkinyt ihmisoikeusselonteossa esittelemistään periaatteista. Vaikka nopeutetun turvapaikkamenettelyn epäkohtia ovat arvostelleet muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu ja YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea, kritiikki ei ole heijastunut lakiesityksen sisältöön.

Hallitus käyttää ihmisoikeusselonteossa Slovakian romanien tapauksessakin toistettua fraasia, jonka mukaan turvapaikkamenettely perustuu hakemusten yksilölliselle käsittelylle. Käytännössä EU-jäsenyyteen valmistautuva Slovakia kuitenkin luokitellaan turvalliseksi maaksi, ja mitä ilmeisimmin sieltä tulevat hakijat niputetaan käsittelyssä yhteen juuri kansallisuutensa ja etnisen taustansa vuoksi. Ihmisoikeusjärjestöjen raporttien perusteella joihinkin Slovakian romaneihin on kuitenkin kohdistunut sellaista vainoa, joka puoltaisi turvapaikkahakemuksen hyväksymistä. Vaikka joukossa olisi runsaastikin perusteettomia hakemuksia, siitä ei voida päätellä, että kaikki hakijat ovat asialla väärin perustein.
Hallitus ja erityisesti presidentti Halonen ovat aktiivisesti ajaneet eurooppalaisen romanifoorumin perustamista. Foorumi vahvistaisi romanien mahdollisuuksia puuttua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Romanit voisivat foorumissa tuoda esiin näkemyksiään ja vaatia oikeuksiaan. Tämä on hyvä tavoite, mutta sille antaisi enemmän uskottavuutta, jos Suomi kohtelisi romaneja oikeudenmukaisesti myös turvapaikanhakijoina. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 toimitus@vihrealanka.fi site by VALOTALO