Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Suvaus hiipii päätöksentekoon

Sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus tekee tuloaan julkishallintoon. Esimerkiksi kuntien liikuntapalvelut osoittautuvat usein epätasa-arvoisiksi.

Anna Tommola

Tarkastellaanpa keskivertokunnan liikuntapalveluja. On urheiluhalli: tilat kori- ja lentopallolle, tennikselle, squashille ja sählylle, uima-allas ja kuntosali. Vuorot on jaettu palloseurojen ja naisvoimistelijoiden kesken. Jäähallihankkeen rahoitus on juuri lyöty lukkoon.
    Miten tasapuolisesti tarjonta palvelee naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia? Näppituntumalla on paha sanoa. Tarvitaan tietoa niin kunnan sukupuoli- ja ikäjakaumasta kuin naisten ja miesten tosiasiallisista harrastuksista ja ajankäyttötavoista. Julkisia kulkuneuvoja käyttävät pääosin naiset, joten silläkin on väliä, pääseekö liikuntapaikoille bussilla vai lasketaanko vain pysäköintitarve.
    Liikunta on hyvä esimerkki siitä, miten kansalaisten palveluja koskevia päätöksiä tehdään usein sukupuolisokeasti, niillä ei nähdä tasa-arvovaikutuksia.
    Selvitykset osoittavat naisten jäävän liikuntatilojen rakennuttamisessa ja salivuorojen jaossa vähemmälle, vaikka he liikkuvat enemmän. Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kuntien liikuntamenoista alle 40 prosenttia kohdistuu naisiin. Kärjistäen: miehet pelaavat sählyä kunnan vuoroilla, naiset jumppaavat yksityissaleilla.

Espoo edelläkävijänä

Espoon tasa-arvotoimikunta on esittänyt, että liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveystoimen avustuksissa tilastoitaisiin myös sukupuoli. Lisäksi henkilökohtaisten palkanlisien jakautuminen tulisi selvittää. Tampereellakin on tehty valtuustoaloite sukupuolivaikutusten arvioimisesta.
    Esimerkit ovat kuitenkin poikkeuksia. Kiinnostus tasa-arvotyöhön on kunnissa vielä vähäistä, arvioi tutkija Sari Pikkala Åbo Akademista. Pikkala on koonnut Internetiin tasa-arvotietopankin, joka sisältää sukupuolen mukaan jaoteltua tietoa kunnittain ja maakunnittain. Tietopankki lähtee perusasioista, kuten perhemalleista tai työelämästä.
    ”On tullut yllätyksiäkin vastaan. Monia asioita ei ole pystytty ylipäätään mieltämään sukupuolinäkökulmasta, kun ei ole ollut aineistoa käytettävissä”, Pikkala kertoo. Esimerkiksi vanhukset ovat kaikkea muuta kuin sukupuolineutraali ryhmä. ”Kun puhutaan laitoshuollossa olevista ikääntyvistä, usein puhutaan nimenomaan naisista.”

Miesten vaivat etusijalla

Valtionhallinnossa sukupuolivaikutusten arviointi - eli suva tai suvaus - on jo alkanut osana yleistä tasa-arvotyötä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on syksystä lähtien suvattu pilottina kaikkiaan kahdeksan lakihanketta, esimerkiksi työeläkeuudistus, isyysvapaan pidennys sekä uusi työturvallisuuslaki. Useimpiin suvaus ehti vasta viime vaiheessa.
    Neuvotteleva virkamies Leila Räsänen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertookin niiden lakihankkeiden erottuneen, joissa sukupuolten erityispiirteet oli huomioitu jo valmistelussa.
    Esimerkiksi työturvallisuuslakia tarkasteltaessa todettiin, että miesten osuus korvattavista ammattitaudeista ja tapaturmista on ollut suurempi, kun taas naisaloille tyypillisiä tuki- ja liikuntaelinvaivoja tai uupumista ei ole aina osattu huomioida.
    Käytäntöä on määrä laajentaa muille hallinnonaloille. Valmisteltavassa uudessa tasa-arvolaissa aiotaan velvoittaa lainlaatija arvioimaan tarvittaessa sukupuolivaikutukset.

Järki kaavojen tilalle

Ministeriötasolla liikutellaan niin isoja kokonaisuuksia, että yksityiskohtaisuudella on rajansa.
    ”Laki on vähän karkea väline, usein pitäisi mennä pidemmälle ja katsoa toimeenpanoa”, Räsänen pohtii. ”Numeroiden tarkastelu ei riitä. Olennaista on ottaa huomioon, missä määrin naisten ja miesten ongelmiin vaaditaan erilaista otetta. Pitäisin tärkeänä, että puututaan suoraan sellaisiin erityisongelmiin, jotka ovat jo tiedossa.”
    Kunnissa voitaisiin Räsäsen mielestä täysimittaisen vaikutusanalyysin sijasta seurata ja arvioida eri toimintoja suoraan. Pikkalankaan mukaan kuntien ei kannata odotella ylhäältä annettavia suvausmalleja. ”Esimerkiksi liikunta-, kulttuuri- tai kirjastopalvelujen käytöstä ei saa tietoja, ellei kunta itse tilastoi näitä.”

Budjettikin suvataan

Räsänen arvelee tasa-arvoajattelun synnyttäneen epätietoisuutta siitä, onko naisia ja miehiä sopivaa edes mainita erikseen. Moniin ongelmiin olisi helpompi puuttua, jos sukupuolinäkökulma tuotaisiin selkeästi esiin. ”Kun tunnistetaan eroja, pystytään näkemään myös, onko jollakin säädöksellä todennäköisesti sukupuolivaikutuksia.”
    Sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistyy seuraavaksi hanke budjetin suvaamiseksi. Käytäntöön on Räsäsen mukaan pitkä tie. Suomalaisen budjetin rakenteesta puuttuu poliittisten tavoitteiden ulottuvuus, joten vaikutuksiakaan ei ole helppo seurata. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO