Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



kolumni

 

 
Vähemmän koulua!

Kuka lyhentäisi teinien työaikaa?

Kolumni, Rosa Meriläinen

Koulu-unet ovat käsitykseni mukaan varsin yleinen painajaisten genre aikuisten keskuudessa. Unilla on monia variaatioita. Jotkut joutuvat aikuisina pitkäkoipisina miehinä takaisin pieniin ja ahdistaviin ala-asteen pulpetteihin. Toisille paljastuu unessa, että yksi ruotsin kurssi on suorittamatta ja maisterin paperit mitätöityvät, ellei uneksija palaa takaisin lukioon.
On varmaan monia syitä, miksi koulu ahdistaa ja pelottaa vielä kymmenien vuosien jälkeenkin. Se ei johdu pelkästään koulujärjestelmästä tai ikävistä opettajista. Lapsena ei vain ole helppoa, jos täytyy ikäisilleen näytellä isoa, yrittää tutustua itseensä ja samaan aikaan hoitaa koulutyö.

Me vihreät olemme puhuneet paljon työajan lyhentämisestä, jotta tuottavuuden kasvusta koituva hyöty näkyisi lisäroinan ja harvojen taskuun kerääntyvän mammonan sijaan elämänlaadun parantumisena. Elämänlaatua olisi tässä visiossa se, että on enemmän aikaa rakkailleen ja harrastuksilleen.
Teinien työajan lyhentämisestä ei puhu kukaan. Jos pitää viitenä päivänä viikossa tehdä täyden päivän koulussa, hoitaa päälle läksyt ja kokeisiin luvut, yrittää näyttää coolilta, toipua ensirakkauden menetyksestä, opetella saamaan orgasmi ja ymmärtää, miksi vanhemmat eivät ymmärrä, on taakka suuri. Siinä on liian paljon tärkeitä asioita kerralla yhden pienen ihmisen kestettäväksi. Ilmankos perjantaisin tekee mieli juoda seitsemän pulloa siideriä.
Jos aikuisia vaadittaisiin säännöllisesti tekemään kahdeksan tunnin päivän päälle ylitöinä ruotsin, englannin, äidinkielen ja matematiikan läksyt ja lukemaan neljä tuntia historian kokeisiin, siitä tulisi kapina.
Lasten sen sijaan pitää vain jaksaa ja jaksaa.

Minusta koululaisilla on liian rankkaa. Oppisisällöt tuntuvat vain kasvavan, vaikka juhlapuheissa puhutaankin, että koulutyön tulisi tiedon kukkasten päähän istuttamisen sijaan painottua oppimisvalmiuksien kehittämiseen.
Sen lisäksi, että teinin täytyy kilpailla vastakkaisen sukupuolen huomiosta ja kaikesta sellaisesta, josta katu-uskottavuus samanikäisten piirissä kasvaa, koulupäivät ovat kilpailua opettajien huomiosta ja arvosanoista.
Ilmankos jotkut päättävät panostaa vain toiseen rasittavista kilpailunäyttämöistä - joko kouluun tai kioskinkulmaan.

Ne avut, joilla pärjää teinien keskinäisessä maailmassa, eivät välttämättä ole samoja, joilla menestytään aikuisten maailmassa. Miten helppoa onkaan tuudittautua kasvattamaan sosiaalista pääomaa. Vastapainona täytyy kestää oma keskinkertaisuus koulutyössä, ellei ole valmis tekemään illat pitkät ylitöitä - luonnonlahjakkuudet ovat oma lukunsa.
Koulujärjestelmämme epäonnistuu liian monen oppilaan kanssa. Kaikki eivät saavuta edes lukutaitovaatimuksia. Tämä koskee erityisesti poikia.
Koulutyön vaativuus on mennyt jo liian pitkälle! Alaikäisen työpäivän pituus ei saisi läksyineen ja kokeisiinlukuineen kestää seitsemää tuntia pitempään. Loppuajan teinit saisivat kuluttaa itsensä etsimiseen.

o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 toimitus@vihrealanka.fi site by VALOTALO