Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Rataverkon rapistuminen voi siirtää kuljetuksia maanteille

Dieselveturi kiskoo puuta vähemmin hiilidioksidipäästöin kuin kuorma-auto.


Anna Tommola

Radanpitoon kaavaillut määrärahat eivät Ratahallintokeskuksen mukaan riitä nykyisen rataverkon kunnossapitoon. Osa vähäkäyttöisistä vanhoista rataosuuksista joudutaan lakkauttamaan, jos korjauksiin ei ole varaa.
Pitkällä aikavälillä uhattuna olisi jopa kolmannes rataverkosta, Ratahallintokeskus toteaa toiminta- ja taloussuunnitelmassaan vuosille 2005-2008.
Uhatuimmiksi listattuja ratoja käytetään tavaraliikenteeseen, lähinnä raakapuun kuljetukseen. Ratahallintokeskus ennakoi, että pääosa kuljetuksista siirtyisi hoidettavaksi kuorma-autoilla.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenen Erkki Pulliaisen (vihr.) mielestä rataverkkoa ei pidä supistaa, koska tulevaisuudessa raidekuljetuksille on vielä suuri tarve. "Sen energian hinta, jolla henkilöautot ja kuorma-autot kulkevat, tulee kaksinkertaistumaan, koska varannot ovat vähissä", Pulliainen varoittaa.

Päätöksiä vuodenvaihteessa

Ratahallintokeskuksen suunnitelma on taustaluontoinen asiantuntijaselvitys.
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen (sd) johtaman ministerityöryhmän on määrä linjata valtion liikenneväyläpolitiikkaa vuodenvaihteeseen mennessä. Hallitusohjelman mukaan rataverkon peruspalvelutaso pyritään säilyttämään.
Liikenne- ja viestintäministeriössä ei uskota, että tällä hallituskaudella laitetaan yhtään rataa rullalle. Väyläyksikön päällikkö Juhani Tervala pitää asian saamaa julkisuutta liioiteltuna. "Eihän tämän pitäisi olla mikään yllätys", Tervala puhahtaa.
"Meillä on oikeasti rahaa niin vähän, että meidän on pakko kertoa, mikä on tilanne. Niukkuutta ei enää voi jakaa", liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskuksesta perustelee.
Erkki Pulliainen tulkitsee, että konstit ovat samat kuin aiemmin junaostoissa. Tukirahat yöjunaliikenteelle heltisivät VR:n varoiteltua, että makuuvaunuista luovutaan, jos niistä ei saada kannattavia. "Asia on äärimmäisen vakava, ja tällaisiakin keinoja saa käyttää."
"Pitäisi lopettaa kokonaan tämä moottoriteiden rakentaminen ja laittaa radat kuntoon", Pulliainen vaatii. Hän muistuttaa, että kymmeneen kilometriin moottoritietä uppoaa miljardi vanhaa markkaa. "Sillä rahalla tehdään radoille ihmeitä."
Pulliaisen mukaan väyläpolitiikan kohtalo ratkaistaan seuraavissa hallitusneuvotteluissa, joissa on edessä "kova sota E18-puolueen ja ratapuolueen kesken".

Rajoitukset hidastavat kulkua

Rautateiden kunto pääsi 1980-luvulla heikkenemään. 1990-luvun lopulla parannuksiin satsattiin, mutta tarpeet ovat alkaneet taas kasautua. Kun ratojen kunto rapistuu, ajonopeuksia ja akselipainoja on rajoitettava, mikä heikentää raidekuljetusten kilpailukykyä, Ratahallintokeskus toteaa.
Rajoitukset heijastuvat koko verkkoon.
Matkustajaliikenteen kannalta tilanne ei Anne Herneojan mukaan ole paha: luopumalla joistain radoista pystyttäisiin satsaamaan muihin, jolloin juuri henkilöliikenteen palvelut ja kilpailukyky pääreiteillä paranevat.
Pitkällä aikavälillä uhanalaisten joukossa on myös matkustajille merkittäviä osuuksia, kuten henkilöliikenteen käyttämä väli Vaasa- Seinäjoki. Herneoja tähdentää, että radat on listattu puhtaan matemaattisesti käyttöasteen ja kunnon perusteella. "Jokaista on tietenkin pohdittava erikseen."
Investointeja voitaisiin Ratahallintokeskuksen mukaan perustella, jos rataosuus on erityisen tärkeä junaverkoston toimivuuden tai jonkin teollisuuslaitoksen kannalta. Osa voitaisiin muuttaa yksityisiksi.
Monilta lakkautettavilta radoilta läpiajokuljetukset voitaisiin siirtää ajettavaksi toista kautta, Herneoja arvioi. Tosin nyt ratojen varrella lastattava tavara olisi kuljetettava maanteitse seuraavaksi lähimmälle radalle.

Raiteilla päästöt pienempiä

Vaikka ratojen lakkauttamisesta koituisi säästöä, maantieliikenteen kasvu kuormittaa ja kuluttaa teitä. Myös se maksaa.
Juhani Tervala ei usko, että tiestön kapasiteetti tulisi vastaan, jos kuljetuksia siirtyy pois raiteilta. "Kyllähän tiepuolelle mahtuu mitä vain", Tervala kuittaa.
Ympäristönäkökulmasta raideliikennettä puoltavat paremmin hallittavat yksikköpäästöt, jotka sähkövetoisessa liikenteessä ovat selvästi maantieliikennettä alhaisemmat.
Vähäkäyttöiset, syrjäiset radat eivät kuitenkaan ole sähköistettyjä.
Dieselvetoisessa junaliikenteessä yksikköpäästöt voivat olla suuriakin tavarasta riippuen, selvittää Tampereen teknillisen yliopiston erikoistutkija Hanna Kalenoja.
"Dieselvetoinen kalusto ei aina ole parempi kuin kuorma-auto", Kalenoja toteaa. Silti esimerkiksi raakapuulastissa olevan dieseljunan hiilidioksidipäästöt tonnikilometriä kohti jäävät vain noin neljännekseen puutavara-auton päästöistä, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) laskelmista selviää.
Erkki Pulliaisen mukaan syrjäisemmilläkin radoilla on joka tapauksessa vastaisuudessa suuri merkitys puutavaran ja malmin kuljetuksessa. Kun teollisuusraiteita seuraavassa vaiheessa sähköistetään, dieselkaluston käyttö vähenee. Olemassaoleva kalusto voidaan käyttää loppuun.

Myös junien rahoitus tiukoilla

Radanpidon lisäksi junien kulkuun vaikuttaa myös se, miten itse liikenteen järjestämiseen on rahaa. Joukkoliikenteen ostoihin on ensi vuoden budjetissa esitetty tätä vuotta vähemmän rahaa, mikä merkitsisi myös liikenteessä olevien junien määrän karsimista.

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 toimitus@vihrealanka.fi site by VALOTALO